Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Väänänen, Aino-Reetta"

Sort by: Order: Results:

  • Väänänen, Aino-Reetta (2013)
    Tutkin pro gradu -tutkielmassani kielentutkijoiden vallankäyttöä nykypäivän Bosnia ja Hertsegovinassa. Työni aineisto koostuu kymmenestä teemahaastattelusta yliopistolla työskentelevien tai työskennelleiden bosnialaisten kielentutkijoiden kanssa. Haastattelut tehtiin Sarajevossa, Banja Lukassa ja Mostarissa marras-joulukuussa 2011. Tämän kielen sosiologiaa edustavan työn tavoitteena on kriittisen diskurssianalyysin avulla eritellä ja analysoida vakiintuneita diskursseja bosnian kielestä. Jaottelen haastateltavani erilaisiin institutionaalisiin subjektipositioihin, joita he edustavat yliopistolla työskentelevinä tai työskennelleinä kielitilanteen ammattilaisina. Kielentutkijat eli toimijat ottavat eri subjektipositioista käsin kantaa ja toisintavat niitä diskursseja bosnian kielestä, jotka ovat hallitsevassa asemassa bosnialaisen kielentutkimuksen diskursiivisella kentällä. Kielentutkijat muodostavat hegemonian kielitilanteen asiantuntijoina, koska heillä on tietoa, jota tavallisilla ihmisillä ei nähdä olevan. Työn teoreettisena viitekehyksenä toimivat teoriat vallasta ja tiedosta. Foucault laisen valta-analyysin kautta hahmotetaan asiantuntijavaltaa. Valta nähdään työssä osana kielitieteellistä toimintakenttää, jossa se rakentuu toimijoiden välille ja toisaalta suhteessa muihin, ei-ammattilaisiin ja jossa se ilmenee sanallisesti diskursseissa. Haastateltavat puhuvat joko yhteisbosnialaisesta, kroatialaisesta tai serbialaisesta subjektipositiosta käsin. Haastatteluissa nousee esiin kaksi hegemonista diskurssia, joista toisessa kannetaan huolta bosnian kielestä ja toisessa kielletään sen olemassaolo. Yhteisbosnialainen subjektipositio toisintaa huoli bosnian kielestä -diskurssia ja serbialainen sekä osittain kroatialainen subjektipositio toisintaa kamppailu olemassaolosta -diskurssia. Diskursseihin otetaan kantaa jokaisessa haastattelussa. Enemmistö tutkijoista näkee kansan vaikutusvallan kohteena, ei toimijoina. Muut kielentutkijat nähdään puolueellisina ja oma puolueellisuus kiistetään vetoamalla tieteelliseen objektiivisuuteen.