Browsing by Author "Väisänen, Teemu"

Tutkielmassa käsitellään Porissa jatkosodan aikaan toimineen saksalaisen lentotukikohdan rakennuskantaa sekä paikkatieto-ohjelmiston tarjoamia työkaluja arkistoaineiston käsittelyyn. Vuonna 1939 valmistunut Porin lentokenttä toimi jatkosodan aikaan Saksan ilmavoimien keskeisenä huoltokenttänä ja vastasi muun muassa Pohjois-Norjaan sekä Suomeen ryhmitettyjen lentoyksiköiden varaosapalveluista, suurista huolloista ja kaluston vaihdosta. Lentotukikohta suunniteltiin vastaamaan jopa 2000 saksalaisen sotilaan tarpeisiin, ja joukkoja varten rakennettiin huomattava määrä majoitus- ja muonituskapasiteettia lentokentän lähiympäristöön. Tutkielmassa lentotukikohdan rakennuskannan laajuutta tutkitaan hyödyntäen suomalaisissa arkistoissa säilytettyjä karttoja ja muuta arkistoaineistoa. Kartoista saatava paikkatieto muunnettiin tutkimuksessa yhtenäiseksi paikkatieto-ohjelmistolla käsiteltäväksi projektioksi, joka sisältää yhteensä 297 erillistä lentotukikohdan rakennusta ja rakennelmaa. Sen lisäksi että projektion kautta lentotukikohdan kokonaisrakennuskantaa voidaan tarkastella yhtenäisenä kokonaisuutena, projektio mahdollistaa myös rakennuskannassa tapahtuvien muutosten seuraamisen välirauhan ajalta sodan jälkeisiin vaiheisiin. Lisäksi tutkielmassa perehdytään kokeiluluontoisesti sellaisiin maisema-arkeologisiin menetelmiin, joissa arkeologista aineistoa tarkastellaan nykypäivästä käsin. Menetelmän kautta tutkielmassa selvitetään, kuinka lentotukikohdan sodanaikaiset kerrostumat sijoittuvat suhteessa moderniin maankäyttöön, ja mitkä alueet tarjoavat parhaat edellytykset arkeologisille kenttätöille. Porin lentotukikohdan tutkimusten kautta tutkielma perehtyy myös tarkemmin paikkatieto-ohjelmistojen arkeologialle tarjoamiin työkaluihin ja mahdollisuuksiin. Tutkielmassa haasteista esiin nousevat erityisesti lähdeaineiston puutteet ja yksityiskohtaisten projektioiden luontiin liittyvä ajankäyttö. Sen sijaan paikkatieto-ohjelmistojen tarjoamista mahdollisuuksista etenkin suuren tietomäärän käsittelyyn, kaivauspaikan valintaan ja menetelmien monipuolisiin käyttömahdollisuuksiin liittyvät tekijät koetaan tärkeiksi.