Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Välimäki, Noora"

Sort by: Order: Results:

  • Välimäki, Noora (2022)
    Tämän tutkielman aiheena on naisten tekemä väkivalta ja toimijuus Naomi Aldermanin feministisessä dystopiassa The Power. Naisten toimesta tehtyä väkivaltaa dystopiakirjallisuudessa ei juurikaan ole tutkittu, joten erityisesti siksi aihetta voi pitää tärkeänä ja tutkimisen arvoisena. Väkivallan teoksessa voi nähdä olevan ennen kaikkea naisten keino pyrkiä toimijuuteen, ja sen vuoksi käsitteet on kytketty toisiinsa tässä tutkielmassa. Väkivallan lisäksi toimijuutta tarkastellaan kerronnallisella tasolla. Tutkimuskysymyksiä ovat: Miten romaani kuvaa erityisesti naisten toimijuutta? Miten toimijuuteen pyritään teoksen maailmassa? Miten väkivalta ja toimijuus romaanissa kytkeytyvät toisiinsa? Entä miten toimijuus kerronnallisella tasolla näyttäytyy teoksessa? Väkivallan ja toimijuuden suhdetta The Power -romaanissa tarkastellaan analysoimalla sen väkivaltaisia naishahmoja. Analysointi liitetään pohdintoihin niin väkivallan määrittelyistä kuin väkivaltaisten naisten mediarepresentaatioistakin. Erityisen tärkeänä taustana toimivat Tiina Mäntymäen toimittama artikkelikokoelma Uhri, demoni vai harhainen hullu? – Väkivaltainen nainen populaarikulttuurissa (2015) sekä Laura Sjobergin ja Caron E. Gentryn näkemys väkivaltaisten naisten tyypeistä. Sjobergin ja Gentryn mukaan naisten väkivaltaa kuvataan kolmen stereotyyppisen kategorian kautta, ja näitä ovat äitityyppi, hirviötyyppi ja huoratyyppi. Lisäksi romaania tarkastellaan kerronnallisen toimijuuden käsitteen kautta käyttämällä Hanna Meretojan kerronnallisen toimijuuden kolmen ulottuvuuden mallia. Johtopäätöksenä sanottakoon, että The Power -romaanin voi nähdä hakevan toimijuutta naisille niin väkivallan keinoin kuin kerronnallisella tasolla. Lisäksi teoksen voi nähdä paitsi toistavan, niin myös uusintavan väkivaltaisten naisten tyyppejä erilaisten naiskuvien kautta. Hahmoista esiin nousee erityisesti Roxy, joka ei toiminnallaan ja olemuksellaan sovi mihinkään stereotyyppisistä väkivaltaisten naisten tyypeistä. Naisten tekemän väkivallan tunnistaminen on tärkeää, koska silloin paitsi tunnustetaan naisten toimijuus, niin myös nähdään naisten olevan vastuussa väkivaltaisista teoistaan.