Browsing by Author "Vainio, Anniina"

Tarkastelen tässä maisterintutkielmassa feministisen tutkimuksen, politiikan ja kansalaisyhteiskunnan kentillä 2000-luvulla käytyjä sijaissynnytyskeskusteluja ja tutkin keskusteluiden pohjalta rakentuvia sijaissynnytysdiskursseja. Tutkielmaa ohjaa kysymys siitä, mikä on eri diskurssien suhde altruismiin ja millaisia sukupuoleen ja reproduktioon liittyviä näkemyksiä ne ilmentävät. Tavoitteenani on lisäksi analysoida ja purkaa sellaisia altruistiseen sijaissynnytykseen liittyviä näkemyksiä, oletuksia ja ristiriitaisuuksia, jotka mielestäni kaipaavat kriittistä pohdintaa tilanteessa, jossa sijaissynnytyskiellon purkamista Suomessa harkitaan. Olen tunnistanut kotimaisesta yhteiskunnallisesta sijaissynnytyskeskustelusta kaksi diskursiivista kehystä, jotka molemmat sitoutuvat sijaissynnyttäjään kohdistuvaan altruismin vaatimukseen. Keskustelua hallinnut medikalisaatiodiskurssi tarkastelee sijaissynnytyksiä lääketieteellis-eettisestä näkökulmasta heteronormatiivisesti lapsettomuushoitokontekstissa. Tuoreemman, oikeutta sijaissynnyttäjän käyttöön muillekin kuin lääketieteellisin perustein lapsettomille ryhmille vaativa ja medikalisaatiodiskurssin heteronormatiivisuuden haastavan kehyksen olen nimennyt yhdenvertaisuusdiskurssiksi. Kolmas, kriittiseksi feministiseksi diskurssiksi nimeämäni kehys pohjautuu 2000-luvulla ilmestyneeseen feministiseen tutkimukseen. Se kyseenalaistaa monet sijaissynnytyskeskustelulle ominaiset vakiintuneet totuudet ja suhtautuu kriittisesti altruismin vaatimukseen, sen taustalla vaikuttaviin sukupuolittuneisiin normeihin ja kaupallisten toimijoiden altruismin edellytyksestä saamaan hyötyyn. Diskurssi pyrkii osoittamaan, että sijaissynnytystä on mahdollista tarkastella produktiivisen työn kontekstissa ja ehdottaa, että sijaissynnytys käsitteellistettäisiin joko ammatilliseksi hoivaksi tai biotalouden kontekstissa tehtäväksi kliiniseksi työksi. Tutkielmani keskeinen, feminististä diskurssia mukaileva johtopäätös on, ettei sijaissynnytyskiellon mahdollista purkamista voi tehdä altruismin vaateeseen nojaten ilman, että päädytään uusintamaan ja hyödyntämään naisia koskevia sukupuolittuneita stereotypioita ja odottamaan heiltä itsensä uhraamista muiden hyväksi. Vaikka en ota kantaa siihen, tulisiko sijaissynnytyskielto purkaa, katson, että mikäli siihen päädytään, tulisi sijaissynnytystä tarkastella produktiivisen työn kontekstissa kliinisenä työnä ja tunnustaa sijaissynnyttäjien keskeinen merkitys myös taloudellisesti. Katson, että kliinisen työn käsitteeseen pohjautuvalla sijaissynnytysmallilla olisi hoivatyömallia paremmat mahdollisuudet paitsi tunnistaa sijaissynnyttäjien keskeinen asema ja merkitys sijaissynnytysprosessissa, myös haastaa sijaissynnytykseen ja sijaissynnyttäjiin liitetyt sukupuolistereotypiat ja näkemykset, jotka ylläpitävät käsitystä sijaissynnytyksestä intiimin ja epäpoliittisen alueelle kuuluvana toimintana, jossa sijaissynnyttäjä sukupuolelleen ominaisesti täyttää kanssaihmistensä tarpeet omat etunsa sivuuttaen.