Browsing by Author "Vuorio, Maija"

Tutkimuksessa tarkastellaan keittiömestarin roolin rakentumista direktiivien avulla. Tutkimuksen keskiössä ovat keittiön vuorovaikutustilanteet, jotka rakentuvat keittiötyöntekijöiden ja keittiömestarin välillä. Tutkimuksen tarkoituksena on eritellä ja analysoida keittiömestarin direktiivejä, ja pohtia niiden funktiota ja paikkaa keskustelussa. Tutkimusaineisto on kerätty erään pääkaupunkiseudun ravintolan keittiöstä. Videomateriaalia on yhden työpäivän verran. Työympäristö on kiireinen ja hektinen, ja lisäksi keittiö on kooltaan erittäin pieni. Tutkimuksessa pohditaan työn luonteen vaikutusta keittiömestarin direktiiveihin. Lisäksi tutkimuksessa on pyritty selvittämään osallistumiskehikon vaikutusta keittiömestarin käyttämiin direktiiveihin. Analyysissa ilmenee monentyyppistä direktiivisyyttä. Yleisin direktiivityyppi on imperatiivimuotoinen direktiivi. Se näyttäytyy luontevalta direktiivityypiltä hektisessä työympäristössä. Toiseksi yleisin direktiivityyppi tutkimusaineistossa on nesessiivinen modaaliverbi tarvita. Tarvita-verbin käyttö näyttää ilmenevän tilanteissa, joissa keittiömestari vetoaa jonkin ulkopuoliseen tarpeeseen, useimmiten asiakkaaseen. Kolmanneksi yleisin direktiivityyppi on väitelauseenmuotoinen direktiivi. Väitelauseenmuotoista direktiiviä esiintyy keskusteluissa, joissa osallistumiskehikkoon kuuluu useita osallistujia. Väitelauseenmuotoisten direktiivien yhteydessä esiintyy lisäksi nimellä puhuttelemista. Lopuksi analyysissa tarkastellaan sitten-partikkelin direktiivisyyttä sekä kieliopillissijaista substantiivilauseketta direktiivinä. Aineistossa partikkeli sitten ei esiinny yksin, vaan sen funktiona näyttää olevan kuulijan huomion herättäminen siihen, että ohjeita on mahdollisesti tulossa. Lisäksi sitten-partikkeli näyttää mahdollistavan vapaamuotoisesta keskustelusta siirtymisen institutionaaliseen keskusteluun. Kieliopillissijainen substantiivilauseke näyttäytyy aineistossa monitulkintaisena. Sen direktiivisyys on tulkittavissa kontekstista.