Browsing by Author "Wahlström, Max"

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen kreikan- ja makedoniankielisen evankeliumikäsikirjoituksen makedonialaisen tekstin grafemiikkaa. 1700-luvun lopusta tai 1800-luvun alusta peräisin olevan Konikovon evankeliumin grafemiikan tutkimuksen keskeisimmät ongelmat liittyvät siihen, että myös käsikirjoituksen slaavilainen kieli on kirjoitettu kreikkalaisin kirjaimin. Grafemiikan osalta on tehty melko vähän teoreettista tutkimusta verrattuna moneen vakiintuneesempaan kielitieteen haaraan. Tarkastelen työssäni grafemiikan keskeisiä käsitteitä ja kokoan yhteen keskeisimpien teorioiden näkemykset kirjoitetun ja puhutun kielen välisestä suhteesta sekä peruskäsite grafeemin määrittelyistä. Suomenkielisen grafemiikkaa käsittelevän kirjallisuuden vähyyden vuoksi kiinnitän erityistä huomiota suomenkielisen käsitteistön pohdintaan. Käsikirjoituksen kirjoitusjärjestelmän analyysin pohjana on oletus makedonialaisen tekstin kuvaamasta murteesta. Vertaan grafeemisia ratkaisuja murteen foneemi-inventaariin ja tutkin myös, millaista käsikirjoituksessa esiintyvä grafeeminen variaatio on luonteeltaan. Konikovon evankeliumin grafemiikan analyysin apuna käytän lukuisia Unix-käyttöjärjestelmässä toteutettuja hakuja, tekstistä tekemiäni transkriptioita, konkordansseja ja frekvenssitaulukoita. Kirjoitusjärjestelmän analyysin jälkeen käännän kysymyksenasettelun Konikovon evankeliumin kuvaaman murteen osalta toisin päin. Tutkin lyhyesti grafemiikan perspektiistä muutamia keskeisimpiä fonologian ongelmia, joita käsikirjoituksen kieleen liittyy. Lopuksi tarkastelen käsikirjoituksen grafemiikkaa slaavilaisten kreikkalaisin kirjaimin kirjoitettujen rinnakkaistekstien valossa. Esitän mahdollisimman kattavan listan tähän mennessä tunnetuista teksteistä, jotka edustavat samaa traditiota. Nostan lisäksi erityistarkasteluun muutamia kaikille teksteille yhteisiä kysymyksiä. Näitä ongelmia tarkastelen kuuden rinnakkaistekstin osalta tarkemmin verraten käytettyjä grafeemisia ratkaisuja Konikovon evankeliumin kirjoitusjärjestelmään. Keskeinen teoreettinen johtopäätös työssäni on, että kirjoitusta ja puhetta ei tule samastaa ainakaan tutkimuksellisten keinojen osalta, vaan kirjoituksen erityisluonne on nostettava analyysin keskiöön. Konikovon evankeliumin kirjoitusjärjestelmästä totean, että kyseessä on grafeemisilta vaikutteiltaan monikerroksinen, mutta varsin toimiva systeemi, joka onnistuu välittämään melko tarkasti kuvaamansa kielen piirteet huolimatta siitä, että muutama fonologian kysymys jää vielä ratkaisematta. Tällaisena käsikirjoituksen kirjoitusjärjestelmä asettuu rinnakkaistekstiensä joukossa varsin korkealle, mitä tulee sen yksiselitteisyyteen, selkeyteen ja toimivuuteen.