Browsing by Author "Wegar, Nikola"

Euroopan unionin direktiivit ovat unionin jäsenmaille suunnattuja lainsäädäntöohjeita, joilla on sitovat tavoitteet. EU:n monikielisyysperiaatteen mukaisesti direktiivit käännetään kaikille unionin virallisille kielille, ja näin syntyneet kieliversiot ovat keskenään samanarvoisia eli ekvivalentteja. Tässä tutkielmassa käännöstieteen ekvivalenssikäsitettä hyödynnetään luontodirektiivin suomenkielisen ja saksankielisen version vertailussa, jossa etsitään kieliversioiden välisen pragmaattisen ekvivalenssin ilmenemismuotoja. Ekvivalenssin teoreettisena viitekehyksenä pidetään tutkielmassa Werner Kollerin ekvivalenssitypologiaa, jossa pragmaattinen ekvivalenssi muodostaa ekvivalenssikäsitteen yhden alakäsitteen. Pragmaattinen ekvivalenssi näkyy Kollerin mukaan siinä, miten tekstin vastaanottaja tulkitsee tekstin. Direktiivin vastaanottajana pidetään tässä tutkielmassa paitsi jäsenmaiden kansallisia lainsäätäjiä myös maiden toimivaltaisia viranomaisia. Perustuen pragmatismin perusajatukseen, että tiedolle ja teorialle syntyy varsinainen merkitys vasta, kun niitä sovelletaan oikeassa elämässä, tässä tutkielmassa katsotaan, että luontodirektiivi on tulkittava ja sovellettava konkreettisesti, ennen kuin sen sisältö voidaan ymmärtää todellisessa maailmassa. Kansallisten viranomaisten tulkinnat näkyvät niiden tuottamissa teksteissä, ja näitä tulkintoja pidetään tässä tutkielmassa pragmaattisen ekvivalenssin ilmenemismuotoina. Tutkimusmenetelmässä hyödynnetään Katharina Reißin ajatusmallia käännösprosessiin sisältyvistä, toisiinsa kytkeytyvistä tekstien alalajeista; direktiivitekstin, kansallisen lain ja viranomaisten tekstien katsotaan tutkielmassa muodostavan polun, jota pitkin ensimmäisenä laaditun direktiivitekstin viesti kulkee eteenpäin viranomaisten teksteihin saakka muuttuen abstraktista viestistä konkreettisemmaksi. Tutkimusaineistona käytetään luontodirektiivissä määriteltyjä termejä. Suomenkielisten ja saksankielisten termien denotatiivisia merkityksiä ja käyttökonteksteja muutamassa kansallisessa säädöksessä verrataan keskenään. Tämän jälkeen termien ja mahdollisten synonyymisten ilmaisujen esiintymisiä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten teksteissä analysoidaan viranomaisten tulkintojen ymmärtämiseksi. Tutkimuksessa selviää, että pragmaattinen ekvivalenssi ilmenee muun muassa suomenkielisten ja saksankielisten termien samantapaisena käyttämisenä samankaltaisissa virkkeissä sekä samankaltaisten termimuunnelmien ja termisynonyymien hyödyntämisenä. Lisäksi pragmaattinen ekvivalenssi näkyy, kun sekä suomenkieliset että saksankieliset termit toimivat viranomaisten teksteissä samalla tavalla siltoina direktiivin, kansallisten säädösten ja erilaisten kansallisten eliölajeja tai luontotyyppejä kokoavien luetteloiden välillä. Direktiivin termit yhdistetään maiden viranomaisten teksteissä myös vastaavanlaisella tavalla konkreettisiin laji-tai luontotyyppiesimerkkeihin.