Browsing by Author "Yli-Haavisto, Johannes"

Tämä pro gradu-tutkielma käsittelee englantilaisen baptistipastorin Robert Hallin (1764–1831) näkemyksiä ilmaisunvapaudesta, uskonnonvapaudesta ja kansalaisten oikeuksista Britanniassa 1791–1793. Päälähde on Hallin kirjoittama pamfletti An Apology for the Freedom of the Press and for General Liberty vuodelta 1793. Tutkielman painopisteenä on käsitellä sitä, miten Robert Hallin vähemmistökristillinen tausta vaikuttaa hänen ajatuksiinsa Britannian tilanteesta vallankumouksen sytyttyä Ranskassa 1789. Tutkielman alussa esitellään Robert Hallin tausta antamalla ensin lyhyt kuvaus hänen elämästään ja uskonnollisesta taustastaan. Anglikaanikirkon ulkopuolisiin seurakuntiin kuuluvia kristittyjä nimitetään yleisesti termillä dissentterit, ja heistä esitellään tarkemmin johtohahmot Richard Price (1723–1791) ja Joseph Priestley (1733–1804). Tutkielman taustoittavassa osiossa käydään lävitse 1700-luvun lopun uskonnollispoliittinen tilanne dissentterien osalta näiden pyrkiessä saamaan täydet kansalaisoikeudet, Samanaikainen ja osittain myös dissentterien tukema parlamentaarisen reformin ajaminen nivoutuu yhteen dissentterien vaatimusten kanssa ja sisältyy kuvaukseen Robert Hallin pamfletin kirjoitusajankohtaa edeltävästä aikakaudesta. Tutkielman käsittelyosiossa tarkastellaan Hallin An Apology for the Freedom of the Press and for General Liberty -pamfletin sisältöä edeten kronologisesti luvuittain. Viiteen päälukuun jaettu pamfletti etenee ilmaisunvapauden ja sen rajoittamisyritysten haitallisuuden käsittelemisestä sekä parlamentaarisen reformin tarpeellisuuden perusteluista yleisien ihmisoikeuksien puolustukseen ja dissentterien aseman esille tuomiseen. Lopuksi Hall kokoaa ajatuksiaan yhteen päätösluvussa ja ottaa kantaa Ranskan vallankumouksen tilanteeseen 1793. Pamfletin punaisena lankana toimii ilmaisunvapauden ja vapaan keskustelun puolustus, jonka Hall liittää jokaiseen käsittelemäänsä oman aikansa ongelmaan. Toinen pääteema on Hallin pelko Ranskan vallankumouksen tapaisten levottomuuksien ja väkivallan leviämisestä Britanniaan, mikäli hallinto ei kuuntele kansalaisia ja suostu uskonnolliseen ja poliittiseen reformiin yhteiskunnan tilan parantamiseksi. Tutkimuksessa todetaan, että Robert Hallin kristillinen dissentteritausta näkyy lähinnä vain silloin, kun jokin yhteiskunnallinen ongelma koskettaa suoraan vähemmistöseurakuntia. Hall ei perustele vaatimuksiaan sanavapaudesta tai hallinnon reformista kristinuskon tulkinnallaan vaan pyrkii esittelemään ilmaisunvapauksien hyötyjä ja konkreettisia hallinnon reformin tarpeellisuutta todistavia seikkoja. Pappisvirka tulee esille, kun Hall pyrkii todistamaan vastustajille, että sananvapaus ja demokratia ovat itse asiassa myös Jumalan tahdon mukaisia ja siten kristityn tuen arvoisia. Toisin kuin kuuluisammat dissentterit Richard Price ja Joseph Priestley, Hall ei usko, että ihmiskunnan edistyminen olisi vain ja ainoastaan Jumalan suunnitelmien toteutumista lopun aikoja varten. Hänelle edistysaate tarkoittaa ensisijaisesti tiedollisen ja materiaalisen hyvän lisääntymistä kaikkien eduksi. Kirkko olisi tässä irrallinen mutta samanaikainen toimija, sillä kuitenkin vain kristitty yhteiskunta voisi luoda edelltykset edistykselle ja valistukselle.