Browsing by Author "Yli-Kojola, Maria"

Millainen on asukkaiden mielestä hyvä kadunnimi? Tätä kysymystä selvitän tutkimuksessani, josta on jo julkaistu artikkeli Kurvinpussi vai Torikatu? Kouvolalaisten mielipiteitä kadunnimistä (2005) Terhi Ainialan toimittamassa teoksessa Kaupungin nimet: kymmenen kirjoitusta kaupunkinimistöstä. Artikkeli toimii tutkimuksen pohjana, mutta kyselylomakkeiden täyttäneiden kouvolalaisten määrä on uudemmassa tutkimuksessa huomattavasti suurempi, 569. Lisäksi olen haastatellut ammatikseen kadunnimiä käyttäviä pelastustyöntekijöitä, poliiseja, taksiautoilijoita sekä postinjakajia. Tavoitteenani on kerätä nimistönsuunnittelun avuksi tietoa nimenkäyttäjien kadunnimistä esittämistään mielipiteistä: millainen kadunnimi on toimiva ja miellyttävä kaupunkiympäristössä, mitä ominaisuuksia nimissä arvostetaan ja mitä ei. Pyrin saamaan selville, mitä mieltä asukkaat ylipäätään ovat hyvistä ja huonoista kadunnimistä, mutta mielenkiintoista on myös selvittää, mitä he ajattelevat nimenomaan oman kotikaupunkinsa, Kouvolan, nimistöstä. Valintatehtävien ohella yksi tapa selvittää tätä on kysyä mielipidettä oman kotikadun nimestä, johon asukas on jo ehtinyt luoda ehkä pitkänkin suhteen, hyvässä tai pahassa. Pyrin myös vertailemaan eriikäisten asukkaiden mielipiteiden eroja. Tutkimusryhmäni on vertailuun otollinen, sillä ikäryhmät jakautuivat aika selkeästi kahtia: kävin keräämässä tutkimusaineistoa Kouvolan eri oppilaitoksissa noin 16–18-vuotiailta opiskelijoilta ja muut vastaajat olivat pääosin selkeästi iäkkäämpiä työikäisiä tai eläkkeellä olevia. Myös aihepiirinimien käsittely nousee tutkimuksessa keskeiseksi. Toivon tutkimuksellani saavan arvokasta tietoa lisäksi siitä, millaiset nimet ammatikseen kadunnimiä käyttävien mielestä toimivat ja millaiset puolestaan aiheuttavat ongelmia ja sekaannuksia. Tutkimuksen suosikkinimeksi nousseessa Omenakujassa kiteytyvät liki kaikki ne kadunnimen hyvät piirteet, joita asukkaat arvostavat. Nimi on lyhyt ja selkeä, kuten asukkaiden muutkin suosikkinimet (esim. Torikatu, Kevätkuja). Omenakujan perusosa kuja on tervetullutta vaihtelua lukuisten katu- ja tie-loppuisten kadunnimien rinnalle, mutta se ilmaisee kuitenkin selkeästi, että on kysymys kadusta. Nimi on toiveiden mukaan kirjoitusasultaan suomalainen ja sointuva eikä siinä ole vierasperäisiä äänteitä. Kadunnimestä pystyy helposti muodostamaan mielikuvan, joten se ei ole ”tuulesta temmattu”. Koska nimi on helppo ymmärtää, osoitettaan ei tarvitse moneen kertaan toistella. Jos katu vielä sijaitsisi omakotialueella, jossa kasvaisi omenapuita, olisi se toiveiden mukaisesti ympäristöön sopiva. Mikäli Omenakuja kertoisi vaikkapa paikalla olleesta omenatarhasta, olisi siinä mukana myös historian havinaa. Luontoaiheiset kadunnimet ovat yleensäkin asukkaiden mieleen, joten Omenakuja toteuttaa tämänkin toiveen. Nimen perusteella ei voine muodostaa vääriä assosiaatioita, sillä jokainen lapsikin tietää, mikä omena on. Omenakuja on monen toiveen mukaan myös sopivan neutraali ja asiallinen - siitä on vaikea keksiä mitään tyhmää. Niin ikään Omenakuja soveltuu aihepiinimeksi. Asukkaat ja etenkin ammatikseen kadunnimiä käyttävät suhtautuivat kyselyssäni myönteisesti ryhmänimiin muun muassa niiden opastavuuden vuoksi. Nimi olisikin osoitenimenä toivottu: moni asuisi mielellään veikeällä Omenakuja-nimisellä kadulla.