Browsing by Author "Yli-Savola, Emmi"

Maisterintutkielmassani tarkastelen viroa ensikielenään puhuvan suomenoppijan tuottamien transitiivisten ilmausten kehitystä lukuvuoden aikana valmistavalla luokalla. Informanttini on 12-vuotias virolainen Eetu, jonka syntaktisten resurssien kasvua ja kehitystä kouluvuoden aikana kartoitan. Päähuomioni on Eetun transitiivikonstruktiota toteuttavien transitiivi-ilmausten argumenttirakenteessa ja erityisesti objektin sijavaihtelussa. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä hyödynnän teorioita käyttöpohjaisesta kieliajattelusta, konstruktiokieliopista ja toisen kielen oppimisesta. Tutkielmani edustaa transitiivisuuden tutkimusta. Transitiivisuudella tarkoitetaan kielennettyä transitiivista perustekoa, jossa tekijän toiminta kohdistuu tämän ulkopuoliseen olioon. Transitiivisuuden keskiössä on transitiiviverbi, jonka argumenttirakenteeseen kuuluvat prototyyppisesti subjekti ja objekti. Tutkimukseni on käyttöpohjaiseen konstruktioajatteluun nojaava pitkittäistutkimus, jonka aineisto on kerätty Helsingin ja Tallinnan yliopistojen oppijansuomea tutkivassa Long Second -yhteistyötutkimushankkeessa yhden kouluvuoden aikana. Hankkeessa seurataan erään helsinkiläisen alakoulun valmistavan luokan oppilaiden suomen kielen kehitystä. Long Second -aineisto on kerätty 2010-luvulla, ja se on tiheään videoitu ja litteroitu monikielinen luokkahuoneaineisto. Aineistossa keskitytään viron- ja venäjänkielisiin oppilaisiin. Tutkimuksessani tarkastelen Eetun transitiivi-ilmausten toteutumia kuudella oppitunnilla. Long Second -korpus on monessa mielessä ainutlaatuinen, sillä: Nauhoituksissa on saatu taltioiduksi aitoja vuorovaikutustilanteita ja oppilaiden suullista kielenkäyttöä pienryhmäluokkahuoneessa; Aineisto on luonteeltaan pitkittäistä ja tiheää; Aineiston monikanavaisuus ja monenkeskisyys ovat sen erityispiirteitä; Tutkimukseen osallistuneet oppilaat ovat vastasaapuneita; Monikielisen aineiston osallistujat käyttävät suomen lisäksi ahkerasti muun muassa englantia, viroa ja venäjää. Informanttini transitiivikonstruktion kehitys noudattaa käyttöpohjaista näkemystä kielenoppimisesta. Eetun tuottamien transitiivi-ilmausten sisäinen ja ulkoinen variaatio lisääntyy ja monipuolistuu lukuvuoden mittaan. Lukuvuoden alussa objektin sijavalinnassa esiintyy runsaasti epätarkkuutta. Genetiiviobjektin tarkka tuottaminen osoittautuu kaikkein haastavimmaksi Eetulle läpi lukuvuoden. Hänen transitiivi-ilmauksissaan esiintyy runsaasti tiettyjen rakenteiden kierrätystä ja toistoa sekä luokan kohdekielisten aikuisten puheen mallintamista, ja ilmaukset ovat motivoituneet tilanteisista käyttöyhteyksistä. Eetun transitiivi-ilmaukset yhdistyvät A1–A2-tasolle tyypillisesti alusta alkaen erilaisiin asettamis-, antamis-, ottamis- ja siirtämiskonstruktioihin ja lukuvuoden edetessä lisäksi modaalisiin tahtomis- ja aikomiskonstruktioihin. Eetun transitiivi-ilmausten variaation kasvu ja monipuolistuminen ovat osoitus siitä, miten Eetun oppijankielen kehittyvien, uomiinsa asettumisen muotoa hakevien konstruktioiden verkosto laajenee ja kehittyy.