Browsing by Author "Ylinen-Luopa, Taru"

Pro gradu -tutkielmassani analysoin Otavan 1970-luvulla ilmestyneitä historian kokeilumonisteita ja oppikirjoja kahdeksannelle peruskoululuokalle. Vertailen painosten Neuvostoliitto-kuvausten välillä tehtyjä muutoksia, ja käytän lähteinäni myös opetussuunnitelmia ja muita virallisjulkaisuja kouluhallinnon roolin selvittämiseksi. Siteitä politiikkaan valottavat aikalaiskirjallisuus ja -keskustelu sekä oppikirjaseminaarien muistiot. Oppikirjatarkastuksen rooli oppimateriaalien muotoutumisessa piirtyy kouluhallituksen asiakirjojen avulla. Haastattelemani oppikirjailija Sirkka Ahonen selventää kokonaiskuvaa Historian maailma 8 -oppimateriaaleista ja syistä Neuvostoliitto-kuvausten taustalla. Lähestyn lähteitäni sisällönanalyysin keinoin, ja selvitän, mitä oppikirjallisuudessa kerrotaan Neuvostoliitosta käsiteltäessä ajanjaksoa toisesta maailmansodasta silloiseen nykyaikaan saakka. Tarkastelen kuvausten ja niissä eri painosten välillä tehtyjen muutosten taustoja erityisesti kouluhallinnollisesta ja poliittisesta näkökulmasta. Tutkittujen oppimateriaalien Neuvostoliitto-kuva on sisällöllisesti ristiriitainen: valtiota kuvataan sekä ystävä- että viholliskuvien kautta. Toista maailmansotaa käsiteltäessä vihollisuuteen viittaavat sana- muodot ovat yleisiä, mutta sotien jälkeisen politiikan yhteydessä Neuvostoliittoa kuvataan ystävyyden ja yhteistyön hengessä. Myös kritiikkiä supervallan toimia kohtaan esitetään, ja niistä johtuva suomalaisten huoli tuodaan ilmi oppikirjaversiossa. Tekstien sisäinen moniäänisyys johtuu osin monista kirjoittajista ja tekstin työstämisvaiheista. Tutkimuksesta selviää, että oppimateriaalien muotoiluihin vaikuttivat oppikirjailijoiden lisäksi useat muutkin tahot. Työssäni jaan nämä kuuteen eri tasoon toimintansa perusteella: suunnittelijat valmistelivat juridisen ja hallinnollisen pohjan oppimateriaaleille, muodostajat olivat mukana kirjoitusprosessissa, käyttäjiin lukeutuivat oppilaat ja opettajat. Tämän ydinjoukon lisäksi oppimateriaaleilla oli arvostelijoita ja taustavaikuttajia, kuten oppilaiden vanhemmat, poliitikot sekä Suomi Neuvostoliitto-Seura ja Teiniliitto. Kansalliselta johtajatasolta historiakeskusteluun osallistuivat kansanedustajat, ministerit ja presidentti Kekkonen. Ulkomaisia vaikuttajia olivat neuvostoliittolaiset tutkijat, opetusalan edustajat ja poliittinen johto. Neuvostoliitto-kuvausten ja niiden muutosten taustalla olivat oppikirjailijoiden omien päätösten sijaan usein muiden vaatimukset. Käyttäjien ja arvostelijoiden ehdotusten lisäksi kansallisilla johtajilla oli mielipiteensä esitettävänään. Vaikka neuvostoliittolaisten kanssa tehtiin oppikirjayhteistyötä, ehdottoman velvoittaviksi voidaan katsoa vain kouluhallituksen tarkastajien vaatimukset.