Browsing by discipline "Magisterprogrammet i genusforskning"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2017)Tarkastelen pro-gradu tutkielmassani nuorten vastikkeellista seksiä Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten ilmiöstä keskustellaan eri medioissa ja koulutusmateriaaleissa. Pohdin myös, miten nämä keskustelut reflektoivat aikaisempaa kansainvälistä tutkimusta aiheesta. Nuorten vastikkeellisella seksillä tarkoitan ilmiötä, missä nuori saa rahaa, materiaa tai muita ei-materiaalisia asioita vastineeksi seksistä. Aihe on erittäin arka, ja tämän sensitiivisyyden vuoksi sitä on myös vaikea tutkia. Ilmiön luonne vaikutti tutkimusprosessini eri kohtiin ja jouduin muuttamaan tutkimukseni suuntaa monta kertaa. Alkuperäinen tavoite oli keskittyä nuorten kokemuksiin vastikkeellisesta seksistä ja sitä kautta selvittää ilmiön eri piirteitä. Otin yhteyttä eri järjestöihin saadakseni haastateltavia mutta kun en saanut vastauksia, päätin muuttaa tutkimukseni suuntaa ja keskittyä yleiseen keskusteluun aiheesta. Tutkimusaineistoksi valikoitui kolme lehtiartikkelia ja kolme koulutusvideota, jotka käsittelevät nuorten vastikkeellista seksiä Suomessa. Analysoin aineistoa diskurssianalyysin avulla. Teoreettinen viitekehys koostuu kansainvälisistä tutkimuksista, joissa käsitellään vastikkeellisen seksin eri piirteitä. Keskeisimmät tutkimukset tulevat Ruotsista, Alankomaista sekä Pohjois-Amerikasta. Tutkimuksen fokukseen nousi kaksi diskurssia, joiden kautta ilmiötä keskustellaan. Ensimmäinen diskurssi keskittyy ilmiön ongelmakohtiin, esimerkiksi siihen, minkälaisia terveydellisiä haittoja seksin myymisellä voi olla nuorelle. Toinen diskurssi pohtii ilmiöön liittyvää vaitonaisuutta, eli sitä että aiheesta ei puhuta julkisesti eikä sitä ei tutkita, vaikka tutkimukselle on huomattu tarve. Pohdin mitä vaikutuksia tällä hiljaisuudella ja tutkimuksen puutteelle voi olla ilmiön osapuolille ja sitä miten se nousi esille omassa tutkimusprosessissa. Tutkimus osoittaa, että Suomessa nuorten vastikkeellisesta seksistä keskustellaan vähän ja erittäin suppeasti. Ilmiö nähdään yleistyvänä ongelmana joka vaikuttaa negatiivisesti nuorten yleiseen terveyteen, mutta siihen liittyvä sensitiivisyys hidastaa aiheen tutkimisen ja käsittelyn.
-
(2017)Tutkielma tarkastelee naisurheilijoiden representaatioita Helsingin Sanomien urheilusivuilla. Tavoitteena on selvittää, minkälaista tietoa naisurheilijoista, ja urheilusta ylipäänsä, tuotetaan Helsingin Sanomien urheilusivuilla. Tutkielman päähuomio on naisurheilijoita käsittelevissä otsikoissa. Lehtiotsikot ovat välittömästi lukijan havaittavissa, joten niillä on merkittävä rooli lukijalle syntyvän kokonaiskuvan rakentumisessa. Lisäksi tutkimus selvittää, kuinka paljon naisten urheilusta kirjoitetaan miesten urheiluun verrattuna tutkimusjakson aikana. Tutkielman määrällisen osuuden aineisto koostuu vuoden 2016 elo-, syys- ja lokakuun Helsingin Sanomien urheilusivuista. Laadullisen osuuden aineistoon sisältyy näiden kolmen kuukauden lisäksi marraskuun ensimmäisen kymmenen päivän urheilusivut. Naisten urheilua käsittelevien juttujen määrää tarkastellaan Rion olympialaisten aikana, ja tätä määrää verrataan muuna aikana julkaistavien naisurheilua koskevien juttujen määrään. Tarkoituksena on selvittää, milloin naisten urheilua pidetään uutisoinnin arvoisena. Tutkimus sijoittuu feministisen urheilututkimuksen kenttään. Tärkein tutkimusta ohjaava teoria on ajatus representaatioiden todellisuutta tuottavasta luonteesta. Naisurheilijoiden representaatioita tutkimalla tarkastellaan, minkälaista todellisuutta (nais)urheilusta rakennetaan. Naisurheilijoiden representaatioiden tarkastelun tutkimusmenetelmänä sovelletaan diskurssianalyysiä. Sen avulla tutkitaan, millaisia merkityksiä naisurheilijoista herätetään Helsingin Sanomien urheilusivuilla. Tutkimus osoittaa miesten urheilun ylivoimaisen määrällisen dominanssin Helsingin Sanomien urheilusivuilla. Poikkeuksen muodostaa Rion olympialaisten ympärille sijoittuva aika, jolloin olympialaisissa kilpailevat naisurheilijat ovat näkyvästi esillä Helsingin Sanomissa. Laadullinen analyysi osoittaa, että Helsingin Sanomien luomat representaatiot naisurheilijoista ovat moninaisia. Yhtäältä naisurheilija representoidaan ensisijaisesti äitinä tai vaimona, toisaalta ammattiurheilijana. Aiempien tutkimusten perusteella tutkielmassa kiinnitetään erityistä huomiota naisurheilijoita käsitteleviin otsikoihin, joissa korostetaan urheilijan perhesiteitä, ulkonäköä tai muuta ulkourheilullista asiaa. Otsikot ryhmitellään kategorioihin ”naisurheilija perheenjäsenenä”, ”naisurheilijan ulkonäön korostaminen”, ”muun ulkourheilullisen asian korostaminen”, ”neutraali uutisointi” ja ”voimaannuttava/innostunut uutisointi”. Tulokset toisaalta vahvistavat aiempien tutkimusten toteamaa kaavaa (Hargreaves 1994, Pirinen 2006), että usein naisurheilijoista kirjoitettaessa korostetaan ulkourheilullisia asioita, ja toisaalta osoittavat myös, että on tapahtunut muutosta esimerkiksi Pirisen (2006) sekä Cookyn ja Messnerin (2015) havaitseman törkeän vähättelyn osalta.
Now showing items 1-2 of 2