Browsing by discipline "Portuguese Philology"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2017)Tutkielmassa vertaillaan viittätoista brasilialaista substantiivia niiden portugalilaisten vastineiden kanssa leksikaalis-semanttisen kontrastiivisen analyysin avulla. Tavoitteena on selvittää sanaparien kontrastitasot Wittmannin, Pêgon ja Santosin (1995) typologian mukaisesti ja pohtia, olisiko brasilianportugali‒suomi-sanakirjan laatiminen hyödyllistä. Tutkimuksen aineisto on poimittu Suomi–portugali–suomi-taskusanakirjan (WSOY 2011, 9. laitos) passiivisesta osasta (portugali–suomi), joka kattaa yli 800 brasilialaista hakusanaa (LIITE I). Analyysiyksiköt valittiin soveltuvin osin Melon (1981) brasilismikategorioihin perustuen. Otos koostuu 6 tupinismista, 1 muusta amerindinismistä, 3 afrikanismista, 1 arkaismista, 2 semanttisesta brasilismista ja 2 neologismista. Brasilialaisten (brasilismi) ja portugalilaisten (lusismi) sanojen denotatiivisia merkityseroja tarkastellaan sanakirjamääritelmien ja kontrastiivisen komponenttianalyysin avulla, kun taas konnotativiisia sekä kulttuurisia merkityseroja selvitetään syntyperäisille brasilialaisille ja portugalilaisille informanteille lähetetyn puolistrukturoidun kyselyn avulla. Leksikaaliset kontrastiiviset analyysit (n=15) brasilismien ja lusismien välillä paljastavat joitakin sanastollisia aukkoja ja poikkeavuuksia sekä jossakin määrin denotatiivisia ja konnotatiivisia eroja. Erityisesti eroavaisuuksia esiintyy erilaiseen historiaan, kulttuuriin, ympäristöön ja yhteiskuntaan, sekä sanojen käyttöfrekvenssiin, -rekisteriin ja -kontekstiin liittyen. Eroavaisuudet ovat huomattavia epävirallisen kielenkäytön alueella. Sanastollisten aukkojen ja useiden kontrastitasojen vuoksi kahden portugalin variantin sisällyttäminen kaksikieliseen sanakirjaan edellyttäisi täsmällistä merkitys- ja käyttöeroja esille tuovaa leksikografista kuvausta. Nykyisellään kaksikieliset sanakirjat ovat kuitenkin suppeita eivätkä tuo esille brasilismien ja lusismien eroja selvittävää kulttuuri- tai käyttötietoa, mikä voi aiheuttaa epäselvyyttä ja -varmuutta haettassa yksittäisten sanojen tarkkoja merkityksiä ja käyttöyhteyksiä. Erillinen brasilismisanakirja olisikin hyödyllinen lisä nykyiseen sanakirjavalikoimaan. Kattava ja mikrorakenteeltaan tarkasti jäsennelty esitys brasilismeista voisi edistää brasilialaiseen sanastoon pääsyä ja perehtymistä tehokkaasti. Sanakirjatarjontaa portugali–suomi-kieliparin suhteen voidaan pitää epätyydyttävänä, kunnes tarjolla on laaja ja ajantasainen, vain brasilialaisille sanoille ja ilmauksille omistettu hakuteos suomenkielisine selitteineen.
-
(2017)Erottamaton omistus on usein suomalaisille portugalin opiskelijoille suhteellisen tuntematon käsite, eikä siihen juurikaan kiinnitetä huomiota kielten opetuksessa. Teemana erottamaton omistus ei kuitenkaan ole mikään marginaalinen ilmiö, vaan sen piiriin kuuluvat objektit ovat osa arkipäiväistä sanastoa eikä erottamattoman omistuksen ilmaisua näin ollen voi välttää. Tässä tutkielmassa erottamatonta omistusta lähestytään kontrastiivisen kielitieteen näkökulmasta. Työn tavoitteena on listata selkeästi ja kattavasti kaikki portugalissa erottamattoman omistuksen ilmaisemiseen käytetyt kieliopilliset rakenteet, vertailla suomen ja portugalin rakenteita keskenään sekä löytää säännönmukaisuuksia eri rakenteiden käytölle. Työn alussa tutustutaan kontrastiivisen kielitieteen keskeisimpiin käsitteisiin ja teorioihin, minkä jälkeen perehdytään erottamattoman omistuksen kohteisiin yleisellä tasolla sekä kummankin tutkitun kielen näkökulmasta. Tämän jälkeen alkaa tutkielman laajin osuus, jossa tutustaan erottamattoman omistuksen ilmaisussa käytettyihin rakenteisiin sekä portugalissa että suomessa. Rakenteiden esittelyn jälkeen niiden eroavaisuuksia analysoidaan ja etsitään säännönmukaisuuksia rakenteiden käytön välillä. Tulosten pohjalta työn lopussa esitellään vinkkejä ja ajatuksia siitä, miten erottamattoman omistuksen opetusta voisi kehittää suomalaisia portugalin opiskelijoita silmällä pitäen. Aineistona portugalin osalta työssä on käytetty pääsääntöisesti portugalinkielisiä kielioppikirjoja ja kielitieteellisiä artikkeleita ja tutkimuksia. Suomenkielisiä lähteitä portugalin osalta ei ole voitu käyttää, sillä suomalaisissa portugalin materiaaleissa erottamatonta omistusta ei juurikaan käsitellä. Suomen kielen osalta aineistona on käytetty pääasiassa ulkomaalaisille suomen kielen opiskelijoille suunnattuja suomen kielen oppikirjoja mutta myös kielitieteellisiä artikkeleita ja tutkimuksia. Aineiston analyysin perusteella voidaan todeta, että suomen ja portugalin rakenteet erottamattoman omistuksen ilmaisussa eroavat suuresti toisistaan, ja että portugalissa erottamattoman omistuksen ilmaisuun käytetään suhteellisen vähän suomalaisesta näkökulmasta ilmeisintä omistusrakennetta: possessiivipronominia. Joissakin tapauksissa possessiivipronominin käyttö portugalissa voi johtaa kieliopillisesti tai semanttisesti virheellisiin lauseisiin. Virhemahdollisuudesta johtuen erottamattoman omistuksen opetukseen tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota, ja selkeyden vuoksi aihetta voisi käsitellä opetuksessa omana, erillisenä kokonaisuutenaan.
Now showing items 1-2 of 2