Browsing by discipline "alue- ja kulttuurintutkimus"

This study investigates the linguistic integration practices and strategies in the Brazilian Portuguese courses Módulo Acolhimento (Host Module) at the University of Brasília (UnB). The selected case analyzed is the language course Acolher 3 that it is part of Módulo Acolhimento classes. The courses in Módulo Acolhimento aims to organize and provide Brazilian Portuguese classes to migrants and refugees and promote linguistic, labor, and cultural integration. This study's main objectives are to explore linguistic integration as part of the language policies in Brazil and to analyze the teaching and learning materials used in Acolher 3. The theoretical framework consists of interculturality, multiculturality, integration, and language policy theories. Moreover, the theoretical background is also based on the discussions in the field of Português como Língua de Acolhimento (Portuguese as a welcoming language) and Critical Discourse Analysis. This research's design is a qualitative study, and its methods are participant observation, questionnaires from the key participants, semi-structured interviews, and document review. The sources produced include fieldwork diaries, replied questionnaires, recorded interviews, and the teaching material collected in the course Acolher 3. The study group included people coming from Haiti, Congo, Ghana, Togo, Cuba, and Syria. Their age ranged from 25 to 53 years. Most of the students were from Haiti and spoke French and Haitian Creole (Kreyòl). The results indicate that the linguistic integration practices in Acolher 3 are linked with the learners' individual goals to learn Brazilian Portuguese in Módulo Acolhimento, which were mainly to acquire the language knowledge that could support the participant's employment and everyday life situations. Moreover, the image of Acolher 3 in the integration process is associated with access to the institutionalized and legitimized spaces as well as required documents, such as a language skills certificate. This thesis also shows that the teaching material used in the language course Acolher 3 can demonstrate the obstacles in the integration process of migrants and refugees in Brazil. The main difficulties are the lacking background information about labor rights, Brazilian public healthcare, housing, and learning possibilities. In this teaching context, learning the majority language is associated with acquiring the language norms and the "correct" language variety. The teaching material used in the course includes different text genres, such as chronicles and news reports. Furthermore, the presence of the text genres aims to present linguistic varieties and discuss labor rights and social inclusion. Therefore, the study concludes that the Portuguese knowledge in linguistic integration is linked with the representation of Brazilian culture practices. The teaching material also aims to transmit national cultures and the country's identity in the classroom. For a further research, comparative studies of language policies and linguistic integration of migrations and refugees are suggested. The future investigation could address the language tests, such as the national language proficiency test (in Finnish, Yki) in Finland and the Certificate of Proficiency in Brazilian Portuguese for Foreigners (in Portuguese, Celpe-Bras).

This thesis investigates the connection between the official nation brand of Finland, and the tourism brand, which has been developed by the Official Tourism Board of Finland. In order to do so, the Finnish nation brand is evaluated to find the core elements of the Finnish identity. These core values and keywords then establish the categories for further analysis. In the analysis, the work of Visit Finland, represented through the according English channels and a selection of campaign material, is matched against the official nation brand by using a qualitative content analysis. The material is collected from the website, the social media channels, brochures, and four chosen campaigns. Due to the nature of a nation brand, all sectors aimed at an international audience are of high value for the brand and are meant to generate a fiscal advantage. This includes talent attraction, foreign investments and exports, as well as the tourism industry. However, the research shows that there is a number of values that are less important for the tourism brand while still being a fundamental part of the national brand. This thesis is trying to elaborate on those features that are connecting the brands, by showing a coherence in both branding strategies, as well as the differences between the two brands. The research reveals that while there are fundamental features of nature themes apparent in both the national brand and the tourism brand, themes like education and functionality are mainly aimed at other sectors of the nation brand. Similarly, the themes of diversity and authenticity are stronger in the tourism brand than in the nation brand.

Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena on analysoida kriittisesti espanjalaisen lehdistön uutisointia koskien Kataloniassa 1.10.2017 järjestettyä kansanäänestysprosessia. Tarkoituksena on vertailevan media-analyysin avulla selvittää, mitä löytyneet uutisdiskurssit paljastavat Espanjan mediajärjestelmän väitetystä poliittisesta parallelismista. Tutkimuksen aineistona toimivat systemaattisesti kootut, El País ja La Vanguardia sanomalehdissä julkaistut uutistekstit (uutisraportit, artikkelit, kuvat jne.) jotka on kerätty asetetun tutkimusajanjakson 1.9–31.10.2017 aikana. Metodologisesti on valittu kvalitatiivinen tutkimusote, jolla pyritään selvittämään miten monin tavoin poliittinen rinnakkaisuus ilmenee espanjalaisessa lehdistössä. Kriittisen diskurssianalyysin (CDA) teoreettisten työkalujen avulla tämä tutkielma rakentuu vertailevasta diskurssi- ja sisällönanalyysista lehtien El País ja La Vanguardia välillä. Kulttuurintutkimuksen tieteidenvälisen luonteen sekä median kulttuurienvälisen ulottuvuuden huomioiden, tässä tutkimuksessa pyritään käyttämään useiden toisiinsa liittyvien tieteenalojen ja teorioiden tulkitsevaa näkökulmaa, jotta voidaan perusteellisesti ymmärtää monimutkaista vuorovaikutusta Espanjan tiedotusvälineiden ja poliittisten realiteettien välillä. Tämän tutkimuksen tärkeimmät havainnot osoittavat, että espanjalaiset uutiset Katalonian itsenäistymiskansanäänestyksen prosessista syksyllä 2017 olivat poliittisesti puolueellisia. Tutkimusdatan tulkinta-analyysin mukaan Espanjan uutistapahtumien representaatio on usein riippuvaista lehtien piilotetusta poliittisesta asenteesta. Tämän tutkielman havainnointitulokset tukevat hypoteesia Espanjan mediajärjestelmästä tyypillisenä Välimeren alueen mediasysteeminä, jolle on ominaista vahva poliittinen parallelismi. Tutkimus peräänkuuluttaa tarvetta aiheen laajemmalle lisätutkimukselle ja korostaa akatemian tärkeää roolia taistelussa tiedotusvälineiden kautta rakennettavien, poliittisten valtarakenteiden luomista ja ylläpitämistä vastaan.

Tutkielman päämääränä on luoda yleiskäsitys Donetskin kansantasavallaksi julistautuneen separatistialueen synnystä Itä-Ukrainaan vuonna 2014 ja perehtyä separatistihallinnon omiin käsityksiin alueen historiasta, synnystä ja identiteetistä. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat: 1) Miten Donetskin kansantasavalta määrittelee itsensä? 2) Miten kansantasavalta määrittelee historiansa? 3) Miten kansantasavalta määrittelee kevään 2014 tapahtumat? Tutkielma toimii samalla yleishistoriikkina Donbassin maantieteellisestä alueesta ja se esittelee itsenäisen Ukrainan historiallisia kehitysvaiheita kylmän sodan jälkeisessä maailmassa. Rakenteeltaan tutkielma jakautuu johdanto- ja aineistolukujen jälkeen Donbassin maantiedettä, väestöä ja hallintoa esittelevään lukuun, jota seuraa itsenäisen Ukrainan eri kehitysvaiheiden tarkastelu ja lopulta Donetskin kansantasavallan syntyhistoria. Tutkielma on laadullinen ja se pyrkii selittämään Donetskin kansantasavallan syntyä separatistihallinnon omien lausuntojen ja julistusten pohjalta. Tutkielman tieteellisinä metodeina on käytetty sisällönanalyysia ja diskurssianalyysia ja sen tutkimusote on narratiivinen. Donetskin kansantasavallan identiteettiä ja itseymmärrystä on käsitteellistetty kansallisen identiteetin tutkimuksen metodologian pohjalta ja translitterointi on toteuttu suomalaisen SFS 4900-standardin mukaisesti. Tutkielman keskeisenä tuloksena separatistihallinnon narratiiveja on yhdistetty erityisesti Venäjän keisarikunnan ja Neuvostoliiton ajan vallitseviin aatesuuntauksiin ja niitä on vertailtu nykymaailmassa muuhun entisen Neuvostoliiton alueella esiintyneeseen alueelliseen separatismiin. Donetskin kansantasavallan omaksumaa neuvostosymboliikkaa on myös vertailtu Valko-Venäjän omaksumaan historiakäsitykseen Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Tutkielmassa on lisäksi tarkasteltu kansantasavallan hallinnossa vaikuttaneiden tahojen henkilöhistoriaa ja tuotu esiin separatistijohdon aiempaa taustaa muissa entisen Neuvostoliiton alueen separatistisissa ja Venäjä-mielisiksi tulkittavissa järjestöissä. Ajallisesti tammikuusta syyskuuhun 2014 sijoittuva tutkielma tuo esiin monia kilpailevia käsityksiä siitä, mikä Itä-Ukrainaan perustettujen kansantasavaltojen pidemmän aikavälin tavoitteena oli. Tutkimusmateriaalin pohjalta on havaittavissa, että osalla paikallisesta separatistijohdosta oli mielessään vain Donetskin ja Luhanskin alueet kattava autonominen vyöhyke, kun taas Venäjältä tulleilla tiedustelu-upseereilla oli tavoitteena aina Moldovaan asti ulottuva Novorossijan liittovaltio. Narratiivien muutos korreloi myös ajallisesti touko-kesäkuussa ja heinä-elokuussa tapahtuneiden vallanvaihdosten kanssa, minkä johdosta konfliktin paikallinen elementti korvattiin ensin Venäjältä saapuneilla sotilastiedustelun edustajilla ja myöhemmin Venäjän armeijan vakituisilla joukoilla. Tutkielman julkaisuhetkellä konflikti on myös yhä käynnissä ja se on alkanut muistuttaa kasvavissa määrin Transnistrian, Abhasian ja Vuoristo-Karabahin jäätyneitä konflikteja.

Pro Gradu tutkielmassani analysoin 1850-luvun Yhdysvaltoihin sijoittuvaa TV-sarjaa Underground ja tutkin miten tässä historiadraamassa esitetään rodun representaatio, rotujen väliset suhteet ja historiallisuus. Lisäksi selvitän miten sarja heijastaa oman tuotantoaikansa (2016) Yhdysvaltoja ja erityisesti maan rotusuhteita. Tutkimuskohteeni on TV-sarjan 1.tuotantokausi. Underground kertoo 7 orjasta, jotka karkaavat Georgialaiselta puuvillaplantaasilta ja lähtevät 600 km taipaleelle kohti Ohiota ohjenuoranaan Underground Railroad -kartta eli laulunsanat, joihin on koodattu pakoreitti. Underground Railroad oli Yhdysvalloissa erityisesti 1800-luvulla ennen sisällissotaa toiminut salainen verkosto, joka auttoi orjia pakenemaan orjaosavaltioista joko vapaisiin osavaltioihin maan pohjoisosissa tai Kanadaan. Verkostossa toimi sekä mustia että valkoisia ja sen avulla on arviolta vapautettu aikanaan ainakin 30 000 orjaa. TV-sarja on toteutettu toimintaelokuvamaisin keinoin ja erityisesti nykyaikainen hip hop musiikki ja mustiin liittyvät sanoitukset ovat vahvasti sarjassa mukana luomassa tunnelmaa. Tutkielmani ensimmäisessä käsittelyluvussa analysoin tekijöiden tavoitteita ja tarkoitusperiä sarjan tekemisessä, sarjassa esiintyviä oikeita historiallisia hahmoja sekä TV-sarjan Underground Railroadiin liittyvien tapahtumien autenttisuutta. Luvussa neljä käsittelen TV-sarjan rotusuhteita monesta näkökulmasta. Tuon esiin miten sarjassa esitetään mustien orjien ja valkoisten orjanomistajien diskurssi, voimasuhteet sekä näkyvä ja näkymätön viestintä orjaplantaasilla, missä mustat ja valkoiset elivät yhdessä, mutta samalla erotettuina ja monimutkaisessa hierarkkisessa, rasistisessa ja epätasa-arvoisessa yhteisössä. Tähän yhteiseloon loi vahvan merkkinsä jatkuva orjanomistajien väkivalta ja seksuaalinen väärinkäyttö, jonka esittämistä ei Undergroundissa ole aristeltu esittää. Underground Railroadin toiminnassa mustat orjat kohtasivat myös heihin positiivisesti suhtautuvia valkoisia orjuuden vastustajia, jotka auttoivat orjia pakenemaan. Heidän väliset suhteensa ovat myös mielekästä analysoitavaa tutkimuksessani. Viidennessä luvussani tutkin onko sarja mustien orjien kertomus vai koko yhteiskunnan kertomus. Lähestyn kysymystä rodullisesta, sarjan roolihahmojen kompleksisuuden sekä naisen roolin näkökulmista. Sarjan analysoinnin pohjalta nousee tuloksena esiin, että Underground TV-sarja on ennen kaikkea kahden naisen kasvukertomus sekä mustia ihmisiä voimaannuttava tarina. Yhteisöllisesti ajatellen orjien esittäminen inhimillisinä, persoonallisina, vahvoina ja määrätietoisina yksilöinä on nostanut monissa mustissa yhdysvaltalaisissa katsojissa ylpeyttä omien esi-isien vahvuudesta. Pro Gradu -työni on monitieteinen historian, Pohjois-Amerikan tutkimuksen, kulttuuritutkimuksen sekä elokuva -ja televisiotutkimuksen alan tutkielma. Teoreettisesti työni käsittelee representaatiota, genreä ja toiseutta. Representaation ja toiseuden merkitys rakentuu kielen ja kulttuurin kautta. Representaatio voi olla tarkoituksellista, kuten esimerkiksi analysoimassani TV-sarjassa, jossa tiettyjä asioita tietyllä tavalla esitettynä halutaan luoda katsojassa tietty merkitys. Genren osalta tutkimukseni voidaan luokitella alueellisesti Yhdysvaltojen kansalliseksi historiaksi ja teemallisesti sekä kulttuuri- että poliittiseksi historiaksi. Elokuva -ja televisiotutkimuksen puolella Underground TV-sarja on historiallinen draama jonka muotona on toimintaelokuvauksellisuus. Metodini on lähiluku, joka tarkoittaa kohteen, tässä tapauksessa TV-sarjan yksityiskohtaista tutkimista. Tavoitteena on löytyviä elementtejä kuten kielenkäyttöä tai rakennetta (esim. TV-sarjan kohtaukset) analysoimalla, luokittelemalla ja tulkitsemalla tuoda esiin piilossa olevia uusia ideoita tai ajatuksia. Näitä arvioimalla voidaan todentaa tekijän tavoitteita ja motiiveja. Tutkimuksessani on primäärilähteinä aikalaiskirjoituksia, historiallisia valtion dokumentteja, sanomalehtiartikkeleita, tekijöiden ja näyttelijöiden haastatteluita ja sekundäärilähteinä tutkimuskirjallisuutta.

Tutkielma käsittelee kotipaikkaan kuulumisen kokemuksia Kaakkois-Lontoon Peckhamissa. Tarkastelen aineistoni kautta mikä synnyttää paikkaan kuulumista, millaisia käytänteitä siihen liittyy ja millaisia vaikutuksia se saa aikaan kaupunkitilassa. Tutkimusalueeni Peckham on monikulttuurinen, tiiviisti asuttu ja nopeasti gentrifioituva alue noin kuuden kilometrin päässä Lontoon keskustasta. Analyysi perustuu kahdentoista paikallisen asukkaan haastatteluihin, jotka toteutin itse Peckhamissa helmi- ja maaliskuussa 2017. Haastattelut on nauhoitettu ja litteroitu pääpiirteissään, paitsi yksi haastattelu joka käytiin sähköpostitse. Haastateltaviksi tavoiteltiin Peckhamissa pitkään asuneita henkilöitä. Viisi heistä oli haastatteluhetkellä asunut alueella noin viisi vuotta ja loput seitsemän useita vuosikymmeniä. Haastatteluissa pyrin selvittämään miten asukkaat käsittävät oman kotipaikkansa ja kokevatko he kuulumisen tunteita. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja: jokaisessa haastattelussa keskityttiin ennalta määriteltyihin teemoihin, kuten arkielämä, sosiaaliset suhteet, paikkaan kuuluminen sekä paikan muutos, mutta tarkat kysymykset ja niiden esittämisjärjestys vaihtelivat tilanteittain. Tutkielma on alue- ja kulttuurintutkimukselle tyypillisesti poikkitieteinen. Tutkimuksen kohteena ovat kokemukset, ja metodisesti tutkielma liittyy hermeneuttiseen kokemuksen tutkimukseen sekä aineiston puheesta nousevien diskurssien erittelyyn ja kontekstualisointiin. Kokemuksen määrittelyssä nojaan niinikään hermeneutiikan tapaan määritellä kokemus diskursiivisena ja valmiiksi merkityksellistyneenä. Käsittelytapa on vahvasti käsitteellinen ja tulkitseva. Teoreettinen pohja yhdistää tutkimusta monilta aloilta kuten sosiologiasta ja kulttuuri-, ihmis- ja humanistisesta maantieteestä. Aineistossa keskiöön nousevat arkiset toimet ja rutiinit sekä merkitykset, joita ihmiset niille antavat. Tutkielma liittyykin kiinteästi arkielämän tutkimukseen. Tutkielma näyttää, että paikkaan kuuluminen on monitahoinen ja muuttuva ilmiö, johon liittyy olennaisesti tuttuuden kokemus. Tuttuus liittyy niin materiaaliseen paikkaan kuin sen sosiaaliseen ulottuvuuteen. Arkiset rutiinit ja askareet muodostavat paikkakokemuksen ytimen. Niin ikään tutut sosiaalisen kanssakäymisen muodot ja erilaiset paikalliset sosiaaliset suhteet sekä koettu yhteisöllisyys vaikuttavat kuulumiseen moni tavoin. Tutkielmalle luo lisäksi yhden kontekstin paikan muutos eli Peckhamin läpikäymä gentrifikaatioprosessi, joka saa paikan kiistellyt merkitykset erityisellä tavalla näkyväksi. Pohjimmiltaan tutkielma tarkastelee kuinka erilaiset valtarakenteet vaikuttavat paikan kokemiseen, ja miten valta vaikuttaa ja tuottuu arkielämän sosiaalisissa suhteissa ja käytänteissä. Erityisesti luokan ja etnisyyden merkitys kuulumiselle nousee tärkeäksi.

This Master’s thesis is a study of the basis and nature of participatory budgeting in the City of Helsinki, called OmaStadi, in context of international participatory budgeting models. My task is to find specific qualities in Helsinki’s participatory budgeting solution, recognise its model and, if possible, name it. Deliberative democratic theory serves as background. Other central concepts are involvement, engagement, participation and light participation. By nature this thesis is a case study with the city's decision documents as main body of material, supplemented with expert interviews. Background chapter describes discovery of participatory budgeting in Brazil’s Porto Alegre in the 1980’s and diffusion around the world in various versions. I leave for further investigation my observation that the method was already known earlier in the fields of financial management and school management. In Finnish circumstances participatory budgeting combines long known functions of citizens’ right of initiative, joint planning and public referendum in a new way. Participatory budgeting arrived in Helsinki earlier than is usually known. In the years 1999–2011 city schools implemented targeted pedagogical participatory budgeting as a part of youth participation program ”Hesan Nuorten Ääni” following the model of Norway’s city of Porsgrunn. Also unit level participatory budgeting has been tried out, with notable examples of a pilot in the New Central Library Project and the operating model of Maunula House culture and community centre. Present enseble of participatory budgetings in Helsinki consists of four complementary parts: 1) School-specific ”Ruuti-raha”, 2) youth work unit level ”RuutiBudjetti”, together with OmaStadi processes in 3) seven major districts and 4) the whole city. Specific qualities in the OmaStadi model are coequal individual participation and intensive involvement in planning. OmaStadi does not constitute new representative elements like the internationally noted Porto Alegre model and nearest reference point, Helsinki's youth work RuutiBudjetti do. Compared to internationally noted achetypes of participatory budgeting, Helsinki’s solution is a hybrid combining features from different models while emphasizing the co-development phase to which time is invested generously from both the citizen proposers as well as the city’s experts. This way, for a moment, the citizens themselves become part of the administration.

This research explores the themes of identity, particularly Russophone identity in Kharkov, Ukraine. It explores the formation, salience, and gradation of this identity with regards to Social Identity Theory and Self-Categorization Theory. Furthermore this research explores the response and understanding of different events in Ukraine's recent history in relation to different identities. It also aims to explore potential futures of the Russophone identity in Kharkov, as well as aspects of Ukrainianisation. This research concludes that Social-Identity Theory and Self-Categorization Theory alone are not sufficient to explain the development and existence of Russophone identity in Kharkov. Finally, this research shows that there is a direct link between identity and understanding of the Ukraine Crisis, perceived threat, and future directions in Kharkov. This research further postulates that Russophone identity will increasingly be threatened within Ukraine, that could lead to further problems and division, and will likely lead to push-back.

Liike ja liikunta ovat nykyään, ja ovat aina olleet, tärkeä osa ihmisten arkipäivää. Varsinkin monet nuoret osallistuvat eri seurojen, järjestöjen tai koulujen järjestämiin liikuntaharrastuksiin. Liikunta on olennainen osa kulttuuria, ja siinä esiintyy sosiaalisia merkityksiä sekä yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Urheilun integriteetistä on puhuttu viime vuosien aikana paljon, mutta enemmänkin kilpa- ja huippu-urheilun kentällä. Siksi tutkimukselle, joka käsittelee integriteettiä liikunnassa ruohonjuuritasolla, on tarvetta. Tämän kvalitatiivisen tutkielman päätavoitteena on tarkastella, mitä integriteetti tarkoittaa urheilujärjestön toiminnassa. Se on tapaustutkimus Maltan kansallisen urheilujärjestön, Sport Maltan Summer On The Move -ohjelmasta. Integriteetin merkitystä lähestytään kolmen pääteeman kautta, jotka ovat hyvä hallintotapa, sukupuolten tasa-arvo ja alaikäisten suojelu. Nämä kolme pääteemaa liittyvät urheilun rehellisyyteen Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelmassa (2014-2017), joka myös toimii tutkielman teoreettisena viitekehyksenä. Tutkimusaineistona on käytetty omien havainnointien lisäksi haastatteluja. Primääriaineisto kerättiin elo-syyskuussa 2016 tehdystä 13 puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, jotka tein ollessani työharjoittelussa Sport Maltalla. Haastateltavat on jaettu neljään ryhmään: osallistujiin (8-9 vuotiaita), heidän vanhempiin, liikunnanohjaajiin ja järjestön muuhun henkilökuntaan. Metodina käytetään sisällönanalyysiä ja aiheita lähestytään teemoittain. Alue- ja kulttuurintutkimukselle tyypillinen monitieteisyys on erityisen näkyvillä tutkielmassa, ja aihetta käsitellään etenkin urheilusosiologian kautta keskittyen tiettyihin teemoihin, kuten organisaatiokulttuuriin, ikään ja sukupuoleen. Pääosin Sport Maltan Summer On The Move -ohjelma toimii hyvin ja osallistujamäärä on noussut varsinkin viime vuosina. Valittavia lajeja on paljon eri ikäisille eri alueilla saarivaltiota ja kaikki aktiviteetit ovat avoimia sekä tytöille että pojille. Vaikka Sport Malta on julkisen sektorin järjestö, se pyrkii rahoittamaan omat ohjelmansa. Ohjelmien taso on noussut, ja liikunnanohjaajat ovat ammattimaisia. Malta toimi EU:n puheenjohtajamaana keväällä 2017, mikä on kannustanut Sport Maltaa kehittymään järjestönä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Yhtenä ongelmana on liikuntatilojen ja henkilöstön puute. Monet henkilökunnasta kertovat kommunikaation ja tiimityöskentelyn olevan avain heidän työssään. Kaikki haastateltavat lapset nauttivat aktiviteeteista ja kokevat, että heitä kohdellaan ohjelman puitteissa reilusti. Tietyt lajit nähdään vieläkin paremmin pojille kuin tytöille sopivina ja asiaan liittyy monia ennakkoluuloja, mutta esimerkiksi uinnissa osallistujamäärä on suunnilleen sama. Joissakin lajeissa, varsinkin fyysisissä lajeissa, tytöt nähdään vielä heikompina ja vanhemmissa ikäryhmissä erot näkyvät selkeämmin. Osa liikunnanohjaajista näkee lapset enemmän yksilöinä, toiset taas keskittyvät enemmän tyttöjen voimaannuttamiseen. Naisia on paljon liikunnanohjaajina, mutta eräiden haastateltavien mukaan naisia tulisi olla enemmän järjestön johtotehtävissä. Lapsille vanhempien tuki ja kannustus on oleellinen ja jopa välttämätön edellytys ohjelmaan osallistumiseen. Haastateltavat lapset näkevät liikunnanohjaajat ennen kaikkea kannustavina urheilullisten taitojen opettajina. Vanhempien mukaan liikunnanohjaajien kanssa on helppo kommunikoida, vaikka toivovatkin heiltä oma-aloitteisesti enemmän palautetta lastensa kehittymisestä tietyissä lajeissa. Vanhemmat kokevat, että lapset voivat oppia paljon elämäntaitoja ja arvoja ohjelman kautta - joskus nämä seikat nähdään jopa tärkeämpinä kuin itse liikunnallisten perustaitojen oppiminen. Lapset kokevat joukkuepelin olevan tärkein ohjelmassa oppimansa arvo. Tutkielma nostaa esiin universaaleja arvoja, joita voi oppia liikunnan kautta.

Physician-assisted dying in the United States, where a terminally ill person that fulfils certain criteria can be prescribed a substance to end their life, is legal in eight states as well as in Washington D.C. Advocacy organizations have played a central role in getting legislation passed. The state of Oregon, where the practice has been legal for over 20 years, serves as a model for legislation that is being proposed in other states. The advocacy organization Compassion & Choices, based in Portland, Oregon has been central in framing the issue of assisted dying in the United States. In 2014, Compassion & Choices released a video featuring the story of a young woman named Brittany Maynard who was dying of brain cancer. The video went viral and was viewed over 9 million times in the month after being released, making Maynard the face of assisted dying in the United States. In this thesis I examine her story through narrative analysis as it is told in the campaign video and in three other videos released after the first one. Two of the videos in the material were released after Maynard’s death and in them the story is told by Maynard’s husband Dan Diaz, who has actively continued campaigning for assisted dying. The aim of this thesis is to examine how advocacy organizations such as Compassion & Choices use personal stories to get attention for their cause and try to influence policy. The content of Maynard’s personal story, how it is told, and how the story is connected to arguments for assisted dying is analyzed through narrative methods. The results show that family values and an active lifestyle are emphasized in the narrative. The story alternates between statements presented as facts and personal experiences that are more emotional. The main arguments for legalization that are made in the videos are related to autonomy and personal choice and to avoiding unnecessary suffering. The personal experiences of Maynard are related to these arguments through how the story is told through speech, text and pictures. Strategies to frame the policy issue in a certain way and get the audience to identify with Maynard are also employed.