Browsing by discipline "arabian kielen ja islamin tutkimus"

Arabiankielisten oppilaiden määrä on lisääntynyt ja edelleen lisääntyy Helsingin peruskouluissa. Äidinkieli on osa identiteettiä ja side omaan kieliyhteisöön. Oman äidinkielen osaamisella on todettu olevan suotuisa uuden kielen oppimiseen ja oppimistuloksiin. Uusi kieli on avain suomalaisen yhteiskunnan osallisuuteen. Laadukkaalla oman äidinkielen opetuksella on täten suotuisia vaikutuksia niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla. Peruskoulussa tapahtuva oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta ja siihen osallistuminen on vapaaehtoista. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää oppilaan oman äidinkielen eli tässä tutkimuksessa arabian kielen opettajien kokemia haasteista arabian kielen opetuksessa Helsingin kaupungin peruskouluissa. Kartoittamalla opetuksen haasteet ja tämän jälkeen etsimällä niihin ratkaisuja, voidaan edistää laadukasta arabian kielen opetusta. Tutkimus suoritetaan opettajia haastattelemalla, joten oppilaiden, kotien ja koulutuksen tuottajan näkemykset eivät tässä tutkimuksessa tule esille. Aiemmissa selvityksissä koskien oman äidinkielen opetusta on noussut esille haasteita opetuksen käytännön järjestelyihin liittyen. Arabian kielelle on ominaista kielen diglossia eli eri kielimuotojen vaihtelu eri käyttötilanteissa. Koulussa opetettu kielimuoto on standardiarabia. Kielessä on myös lukuisia eri murteita. Tämän kielimuotojen moninaisuuden voidaan olettaa aiheuttavan opetukseen haasteita. Ilmiötä voidaan tutkia vain tutkimalla juuri arabian kielen opettajien kohtaamia opetuksen haasteita. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla haastattelemalla kahta kolmesta Helsingin kaupungin peruskoulun arabian kielen opettajasta. Haastattelu oli yksilöhaastattelu ja tehtiin arabian kielellä. Aineisto analysoitiin teemoittelun ja tyypittelyn keinoin ja tulokset voitiin jaotella kolmeen eri kategoriaan. Suurimmat haasteet liittyvät itse arabian kielen opetukseen ja opetusjärjestelyihin. Opetusryhmät ovat heterogeenisiä niin oppilaiden iän, oppimisvalmiuksien, taitotason ja kielen osaamisen suhteen. Oppitunnit järjestetään koulupäivän jälkeen ja oppilaat joutuvat usein siirtymään tunnille toiseen kouluun. Valmista opetusmateriaalia ei ole. Arabian kielelle leimallisena haasteena tuli esille kielen diglossia. Opetuskieli on standardiarabia, joka on eri kielimuoto kuin kotona puhuttu jokin arabian puhekielen murteista. Toisena kategoriana olivat työsuhteisiin liittyvät haasteet kuten työsuhteiden määräaikaisuus. Kolmantena kategoriana nousivat muut rakenteelliset haasteet, etenkin miten pätevöityä arabian kielen opettajaksi Suomessa. Esille tulleet heterogeenisten ryhmien sekä opetusjärjestelyjen aiheuttamat käytännön haasteet ovat nousseet esille jo aiemmissa selvityksissä, joten niiden uskoisi olevan jo ratkaistavissa. Ratkaistavaksi jäisi arabian kielen suhteen vielä syvät kielelliset haasteet.