Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "African and Middle Eastern Languages"

Sort by: Order: Results:

  • Huxley, Ilona (2022)
    Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen Palestiinassa brittimandaatin (1920-1948) aikana varttuneiden juutalaisten lapsuus- ja nuoruusmuistoja 1920-1940-luvuilta. Tutkielman tavoitteena on täydentää Palestiinan juutalaisyhteisön historiaa sekä yhteisön lasten ja tavallisten ihmisten kokemuksia, arkea ja sosiaalisia suhteita koskevaa tutkimusta. Tutkimuskysymyksiäni ovat: Millaiset teemat nousevat erityisesti esiin mandaattiaikana Palestiinassa varttuneiden lapsuus- ja nuoruusmuistoissa? Millaisia muistoja haastateltavilla ja heidän lapsuuden asuinyhteisöillään oli arabinaapureihinsa? Entä maassa oleviin britteihin? Teoreettis-metodologisena viitekehyksenä tutkielmassani toimii muistitietotutkimus ja metodeina muistitietohaastattelu ja haastatteluaineiston temaattinen analyysi. Tutkimusaineisto koostuu kymmenen brittimandaatin aikaisessa Palestiinassa kasvaneen aškenasijuutalaisen hepreankielisestä muistitietohaastattelusta, jotka on kerätty tätä tutkielmaa varten. Haastateltavien muistot ilmensivät Palestiinan juutalaisyhteisön identiteetinmuodostusprosessia suhteessa uskontoon, diasporajuutalaisuuteen, holokaustiin ja juutalaisten kohtaloon Euroopassa. Tässä prosessissa tärkeitä elementtejä olivat työnteko ja sionistinen ideologia. Muistot suhteista arabeihin vaih-telivat informanttien iän mukaan. Vanhimmat kaupungeissa varttuneet informantit kertoivat lapsuuden asuinyhteisöjensä myönteisistä suhteista arabeihin 1920- ja -30-luvuilla. Nuorempien muistot aiheesta rajoittuivat lähinnä kaupankäyntiin. Suhteet Palestiinassa oleviin britteihin olivat jääneet suurimmalle osalle informantteja melko pinnallisiksi tai olemattomiksi.
  • Kuparinen, Flora (2022)
    Tarkastelen tutkielmassani laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin syyrialaisten kirjailijoiden arabiankielisiä lastenkirjoja, jotka ovat realistista fiktiota ja joiden kohdeyleisöä ovat leikki-ikäiset lapset. Teoreettisen viitekehyksen tutkielmalleni tarjoaa konstruktivistinen lähestymistapa. Aineistolähtöisyys ohjaa tarkasteltavien analyysiyksiköiden identifiointia ja tutkimuskysymykseen vastaavien merkityskokonaisuuksien koostamista. Tutkimukseni keskeinen kysymys on, kuinka sotaa ja sen vaikutuksia käsitellään Syyrian sisällissodan aikana julkaistuissa satukirjoissa. Tutkimusaineistoksi valikoituivat seuraavat kolme, aineistorajaustani vastannutta teosta: Issa, Rania (2016) لما طارت الخيمة – Det flygande tältet (Kun teltta lensi) Kaadan, Nadine (2012) غدا (Huomenna) Kanawati, Rama (2018) ! أترى؟ (Näetkö?!) Kutsun tutkielmassani täsmäsaduiksi pienille lapsille suunnattuja, vaikeiden kokemusten käsittelyä tukevia kuvitettuja kirjoja, joissa arkirealismi ja satumaailma yhdistyvät luontevasti. Vaikeita kokemuksia käsittelevistä täsmäsaduista löytyy usein yhtäläisyyksiä ylätason teemoissa: perheen merkitys, menetykset ja niistä selviytyminen korostuvat. Tutkimusaineistossani näkyy arabiankieliselle lastenkirjallisuudelle tyypillinen perhekeskeisyys, jolloin perhe muodostaa sekä tarinan viitekehyksen että narratiivin toimijan. Analysoimissani täsmäsaduissa päähenkilöinä ovat lapsihahmot, joihin leikki-ikäisten ja hieman vanhempienkin lasten lienee helppo samastua. Tarinoiden nykyhetkestä puuttuva leikki korostaa tilanteen poikkeuksellisuutta. Jokaisessa kertomuksessa tuodaan kuitenkin esiin lasten värikäs mielikuvitus. Lapset eivät jää tarinoissa passiivisiksi vaan ilmaisevat tunteitaan ja tahtoaan. Päähenkilöiden ohella keskeisiksi analyysiyksiköiksi nousevat toimintaympäristö, tarinoiden aikuiset ja tulevaisuus. Täsmäsatu on parhaimmillaan tärkeä väline, joka auttaa lasta ymmärtämään monimutkaisia, pelottaviakin, omaan elämään vaikuttavia ilmiöitä ja sanoittamaan niihin liittyviä tunteita. Samalla tarinan tulisi antaa toivoa, että asiat vielä muuttuvat paremmiksi. Yhtäältä jokainen analysoimani kertomus tarjoaa kohdeyleisönä olevalle lapselle samastumiskohteen ja sitä kautta mahdollisesti tukea omien olosuhteiden käsittelyyn. Toisaalta kirjoissa tulevaisuudentoivo kiinnitetään mahdollisuuteen palata entisenlaiseen elämään, minkä vuoksi tarinat eivät sellaisinaan nähdäkseni nyky-Syyrian kontekstissa toimi relevanttina peilipintana. Lisäksi teosten Huomenna ja Näetkö?! fragmentaarisuus ja yllättävä siirtymä päähenkilöä hämmentäneestä tilanteesta realistiseen sodan kuvaukseen edellyttää näitä kirjoja lukevalta aikuiselta tarinan täydentämistä omin sanoin. Kun teltta lensi on kielellisesti ja henkilökuvauksiltaan monipuolisempi ja juoneltaan yhtenäinen.
  • Juutilainen, Tuomas (2024)
    Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen heprean kielen verbien muodostusta pilpel-taivutuskaavassa. Vera Agranovskyn mukaan taivutuskaavan verbit kantavat nykyhepreassa yhteistä multiplikatiivis-semelfaktiivista aspektia eli niillä on yhteinen semanttinen profiili. Aiemmissa kielimuodoissa aspekti ei ole yhtä selkeästi nähtävissä. Tavoitteena on selvittää, löytyykö Sketch Enginen ylläpitämästä suuresta, 2,7 miljardin sanan internet-tekstikorpuksesta tietyn morfologisen kategorian verbejä, joita aiemmassa tutkimuksessa ei ole löydetty. Korpus on annotoitu morfosyntaktisesti, mutta sanaluokka-annotoinnissa on paljon virheitä. Monet verbit on annotoitu virheellisesti substantiiveiksi ja mielestäni tämän vuoksi aiemmassa tutkimuksessa joitain verbejä ei ole löydetty. Etsintä joudutaankin toteuttamaan tekemällä korpukseen konkordanssihakuja manuaalisesti. Löydettyjä verbejä analysoidaan konteksteissaan korpuksessa. Huomiota kiinnitetään verbien muodostumistapaan, joita on nykyhepreassa kolme erilaista. Tämän lisäksi mielenkiinnon kohteena on löydettyjen verbien esiintymistaajuus. Matalan esiintymistaajuuden sanat ovat merkki korkeasta produktiivisuudesta. Korpuksesta löytyy verbejä, joita ei aiemmassa tutkimuksessa ole tutkimuksessa ole tullut esille. Näistä osa on syntynyt pohjautuen jo olemassa olevaan sanaan ja osa juuren suoran laajenemisen kautta. Ne eivät kuitenkaan mielestäni kanna yhteistä semanttista profiilia. Verbeillä on matala esiintymistaajuus, joka kertoo taivutuskaavan produktiivisuudesta. Taivutuskaavassa syntyy yhä uusia sanoja.