Browsing by Subject "«Ženščina i Rossija»"

Tutkielmassa tarkastellaan Leningradin underground-piireissä 1970-luvun lopulla ilmestynyttä almanakkaa «Ženščina i Rossija» sekä tämän luonutta samannimistä, alkujaan neljän naisen muodostamaa liikettä, joka toiminnallaan taisteli paitsi naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon, myös laajemmin ihmisoikeuksien puolesta. Almanakka on ensimmäinen Neuvostoliitossa ilmestynyt itsenäinen naisille suunnattu julkaisu, ja se käsittelee neuvostoyhteiskunnassa vallinnutta epätasa-arvoa monitasoisesti. Sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta almanakka vaikuttaa kuitenkin osittain ristiriitaiselta. Tutkielman tavoitteena onkin yrittää selvittää, mistä «Ženščina i Rossija» -liikkeessä ja almanakassa todella oli kyse. Tarkoituksena on myös analysoida julkaisun sisältämiä eri puolia, mitä aiemmassa tutkimuksessa ei ole huomioitu. Varsinaisena tutkimuskohteena toimii almanakan ensimmäinen ja ainoa julkaistu numero. Työn tavoitteiden saavuttamiseksi tutkielmassa laaditaan julkaisun biografia eli selvitetään almanakan synty, sisältö ja vastaanotto. Aihetta käsitellään syventymällä «Ženščina i Rossija» -liikkeeseen ja sen kehitykseen eniten vaikuttaneiden jäsenten Tat’jana Mamonovan ja Tat’jana Goričevan taustoihin sekä ajan kulttuurihistorialliseen kontekstiin eli Leningradin epäviralliseen kulttuuriin. Merkittävimpiä almanakan syntyyn ja sisältöön vaikuttaneita tekijöitä olivat toisinajattelu sekä siinä kukoistaneet vapaa luovuus ja elinvoimainen samizdat-kulttuuri. Julkaisun aatteelliseen pohjaan vaikutti suuresti myös uskonnonfilosofisten piirien hengellisyyden etsintä. Liikkeen hajoamiseen ja toiminnan päättymiseen puolestaan vaikuttivat erityisesti viranomaisten painostus sekä ryhmän sisäinen heterogeenisyys ja strukturoimattomuus. Tutkielmassa toteutetun lähiluvun perusteella voidaan todeta, että «Ženščina i Rossija» -almanakka on aikansa ja kulttuurinsa tuote. Se on vapaa kokoelma tekstejä, joissa on havaittavissa julkaisun monet, eri ajattelumaailmoista saamat vaikutteet. Almanakkaa määrittää erityisesti Goričevan läntiseen filosofiaan ja kristinuskoon perustuva uskonnonfilosofia, mutta toisaalta Mamonovan saamat vaikutteet länsimaisesta feminismistä. Myös almanakan kritiikki on osin poliittista ja osin uskonnollista, eikä julkaisun aatteellista sisältöä voi siten yksiselitteisesti määritellä. Almanakka on moniääninen, pirstaleinen ja paradoksaalinen. Samanaikaisesti se kuitenkin kuvastaa neuvostonaisten kollektiivista epätasa-arvon kokemusta ja taistelee yhteisen asian puolesta. Julkaisusta välittyy pettymys patriarkaalista yhteiskuntaa kohtaan sekä ajatus siitä, että naisten elämää ja luovuutta rajoittamalla Neuvostoliitossa on päädytty umpikujaan. Almanakan mukaan nainen on avain yhteiskunnan kehitykseen, mutta samalla naisten vapautuminen on täysin riippuvaista heidän omasta, sisäisestä muutoksestaan.