Browsing by Subject "écolinguistique"

Tutkielmassa analysoidaan ekologiseen muotiin keskittyvien startup-yritysten viestintää diskurssianalyysin keinoin. Työn tavoitteena on löytää tutkielmassa käytetyn aineiston pohjalta vastuullisen muodin keskeiset tunnusmerkit. Yleisellä tasolla työn lähtökohta on selvittää, miten muotiala reagoi ilmastonmuutokseen. Tutkielman keskeisin tutkimuskysymys on: ”Mitkä ovat ne vastuullisen muodin piirteet, joilla muotialasta tulisi nykyisen luontoa kuormittavan alan sijaan kestävää kehitystä tukeva ala?”. Tutkielma kuuluu ekolingvistiikan tutkimusalaan, joka keskittyy ympäristöä käsittelevän kielenkäytön tutkimiseen. Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenen muotialan startup-yrityksen nettisivuilta kerätyistä 70 esimerkistä, jotka ovat valittu nettisivujen vastuullisuutta käsittelevistä osioista. Esimerkit jaetaan kahdeksaan eri teemaan aineistosta esiin nousseiden ekologisten sitoumusten pohjalta. Jokainen teema analysoidaan erikseen sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla. Tämän ensimmäisen analyysiosion tavoitteena on tarkastella teemoihin sisältyviä toistuvia käsitteitä ja sanastoa, joiden pohjalta saamme selville, mistä elementeistä vastuullisen muodin käsite koostuu. Analyysin toinen osio tarkastelee aineiston subjektiivisuutta, jota tutkitaan evaluatiivisten adjektiivien sekä deiktisten persoonapronominien avulla. Analysoitavaksi valittiin adjektiivit, sillä niiden käyttö on tyypillistä mainonnassa. Ekologisuuteen keskittyvää mainontaa syytetään usein viherpesusta, joka tarkoittaa epätarkan tai virheellisen väittämän esittämistä yhtiön tai tuotteen ekologisuuteen liittyen. Tämän vuoksi adjektiivien subjektiivisuuden tutkiminen on oleellista, kun aineistona on vastuulliseen muotiin keskittyvät mainostekstit. Tutkielman 11 toistuvinta adjektiivia jaetaan aksiologisiin ja ei-aksiologisiin adjektiiveihin. Mitä enemmän aineistossa käytetään aksiologisia adjektiiveja, sitä subjektiivisempi, ja sitä kautta moniselitteisempi, aineisto on. Aineistossa esiintyy useasti deiktiset persoonapronominit ’me’ ja ’te’. Mainoskielelle on ominaista dialogin illuusion luominen. Toisin sanoen, mainosteksti osallistaa lukijan osaksi tekstiä, vaikka lukijalla ei ole mahdollisuutta osallistua vuoropuheluun. Tutkielmassa analysoidaan, miten deiktisten persoonapronominien käyttö vaikuttaa osaltaan aineiston subjektiivisuuteen. Tutkimuksessa havaittiin, että vastuullinen muoti koostuu monesta eri osa-alueesta. Keskeisimpinä teemoina esiin nousivat ympäristön suojeleminen ja kunnioittaminen, vaateteollisuuden ylituotannon vähentäminen sekä tekstiilialan työntekijöiden eettinen kohtelu. Aineistosta löytyneet adjektiivit olivat suureksi osaksi aksiologisia, mistä voi vetää johtopäätöksen, ettei aineisto ole objektiivinen. Deiktiset elementit lisäävät puolestaan aineiston subjektiivisuutta, sillä lukijan osallistamisyrityksen persoonapronominien avulla riippuu siitä, kuinka paljon lukija pystyy samaistumaan lukemaansa tekstiin.