Browsing by Subject "1929"

Tässä tutkielmassa perehdytään neuvostokirjailija Boris Pinjakin vuonna 1929 julkaisemaan kertomukseen Krasnoe derevo ja sen ympärille nousseeseen kritiikkiin ja kohuun vuonna 1929. Tavoitteena on luoda kuva poli-tiikan ja taiteen kentän tilasta sekä keskinäisestä suhteesta 1920-luvun lopun Neuvostoliitosta ja erityisesti Pilnja-kin teoksen käynnistämistä tapahtumista. Ajan poliittinen ja yhteiskunnallinen konteksti ja niiden muutokset Neuvostoliitossa 1920-luvun lopulla ovat olennainen osa vuoden 1929 tapahtumia ja työssä perehdymmekin neuvostojärjestelmän tuomaan yhteiskunnalliseen muutokseen erityisesti maaseudulla ja tähän liittyen myös uskonnon asemaan ja sen muutoksiin uudessa yhteiskunnassa. Tämän lisäksi työssä perehdytään kirjallisen ken-tän politisoitumiseen 1920-luvulla, jolla oli suuri vaikutus tulevan neuvostokirjallisuuden kehittymisessä. Keskei-simpänä kysymyksenä on kuitenkin selvittää toimiko Pilnjakin teos Krasnoe derevo sisältönsä johdosta laukaisija tapahtumille vai oliko kyse laajemmasta poliittisesta vainosta kirjailijoita kohtaan. Tutkimuskysymystä lähestytään ajan yhteiskunnallisen tilanteen kartoituksen lisäksi perehtymällä Boris Pilnja-kiin kirjailijana ja analysoimalla itse teosta Krasnoe derevo. Analysoimalla sen sisältöä, tyyliä ja symboliikkaa pyritään löytämään mahdollinen suora syy-seuraussuhde itse teoksen ja sen käynnistämän vihakampanjan välil-lä. Teoksesta kartoitetaan se henkilöhahmojen, vallankumouksen, uskonnon, uuden ja vanhan elämäntyylin symboliikkaa. Lehtien sivuilla käytyä vihakampanjaa tutkitaan työssä selvittämällä ensin sen etenemisvaiheet. Aiheen rajaa-miseksi keskittyy tutkielma pääosin poliittisen julkaisun Literaturnaja gazetan sivuilla julkaistuihin artikkeleihin aiheesta vuonna 1929 ja niiden sisältöön. Artikkeleista tarkastellaan niiden yleistä tyyliä, argumentointia ja otsi-kointia. Tämän jälkeen pyritään löytämään mahdollinen yhteys itse teoksen ja julkaistujen artikkeleiden välillä ja näyttöä siitä, että itse kertomuksen sisältö olisi ollut syy Boris Pilnjakia vastaan kohdistuneen vainon nousuun. Työssä todetaan, ettei vihakampanjan käynnistymisessä todellisuudessa ollut kyse itse teoksen sisällöstä vaan siitä, että kommunistisen puolueen parissa vapaa taide ja kirjallisuus koettiin yhä vaarallisemmaksi vaikuttajaksi kansan parissa ja se tuli saada siirretyksi puolueen valvonnan alle. Lehtiartikkeleissa käytetyt viittaukset sekä lainaukset ovat epätarkkoja tai jopa vääriä ja ne hakevat voimaa lähinnä provokatiivisista ilmauksista. Syytök-set kohdistuvat teoksen julkaisuun ulkomailla ja yleiseen neuvostovastaisuuteen sitä tarkemmin kuitenkaan pe-rustelematta. Mahdolliset viittauksen kertomuksen sisältöön ovat monin paikoin hyvin epätarkkoja tai jopa vää-riä. Boris Pilnjak oli yksi 1920-luvun suurimmista ja vaikutusvaltaisimmista vapaan kirjallisuuden kentän vaikut-tajista ja hänet tuli nyt raivata sivuun. Ajankohtaan sopivasti hänen julkaisema teos valikoitui lynkkauksen koh-teeksi ja Pilnjakista saatiin tehtyä samalla myös varoittava esimerkki muita kirjailijoita varten. Tutkielmassa todetaankin, ettei Krasnoe derevo ollut syy vihakampanjan syntyyn siinä missä poliittisen kentän muutokset ja Boris Pilnjak taas oman asemansa ja jossain määrin provokatiivisen maineensa johdosta.