Browsing by Subject "2000-luvun suomalainen kirjallisuus"

Tarkastelen tässä tutkimuksessa Ulla-Lena Lundbergin romaania Is (2012, suom. Jää) kollektiivisen mielen ja mieltenvälisyyden näkökulmasta. Analysoin sitä, miten kollektiivinen mieli rakentuu romaanin kerronnassa ja miten romaanin henkilöhahmot ja henkilöhahmoryhmät tulkitsevat toistensa mielensisältöjä. Tutkin myös sitä, minkälaisia mieltenvälisiä henkilöhahmoryhmiä romaanissa on ja mikä niiden merkitys on romaanin tulkinnan kannalta. Tutkimukseni sijoittuu kognitiivisen kertomuksen teorian viitekehykseen, ja hyödynnän erityisesti Palmerin (2004; 2010b; 2011) teoriaa sosiaalisesta mielestä mutta myös muuta pääasiassa kognitiivisen kertomuksen teorian piiriin kuuluvaa tutkimusta. Sosiaalisen mielen teoriassa mieli nähdään sosiaalisena ja jaettuna ja se sisältää tietoisten ajatusten lisäksi tunteita, uskomuksia, taipumuksia ja mielen tiedostamattomia puolia. Tutkimuksessani esitän, että Is-romaanin kerronnassa ilmaistaan henkilöhahmoryhmien kollektiivisia ajatuksia psykokerronnan, suoran ja vapaan epäsuoran ajatuksen sekä passiivin avulla. Kollektiiviset ajatukset syntyvät ja ilmenevät henkilöhahmojen keskusteluissa, ja ne voi havaita näkökulmien sekoittumisesta ja kollektiivisista teoista. Kollektiivisia tunteita ilmaistaan lisäksi välimerkeillä ja huudahduksilla, tunnelatautuneella sanastolla, henkilöhahmojen fysiologisten reaktioiden, olemuksen ja elekielen kuvauksen kautta sekä rytmin, kielikuvien ja vertausten avulla. Ne näkyvät fyysisen ympäristön kuvauksissa ja ovat sidoksissa henkilöhahmojen tunnemaantieteeseen. Is-romaanin henkilöhahmot ja ryhmät tekevät tulkintoja toistensa mielensisällöistä ja taipumuksista käyttäytymisen, ilmeiden, eleiden, katseen ja äänen perusteella. Tulkinnat esitetään usein psykokerronnalla, mutta joskus myös vapaan suoran ja vapaan epäsuoran ajatuksen keinoin silloin, kun henkilöhahmo eläytyy toisen tai toisten ajatuksiin voimakkaasti. Toisten henkilöhahmojen odotukset ja tunteet vaikuttavat tulkitsijoiden omaan mieleen ja käyttäytymiseen siten, että mielet ovat kuin vuoropuhelussa keskenään. Luotolaisille rakentuu romaanin kerronnassa kollektiivinen mieli, jonka kautta luotolaiset voi nähdä yhtenä romaanin keskeisistä henkilöhahmoista. Muiden kuin syntyperäisten luotolaisten on vaikea päästä osaksi luotolaisten kollektiivista mieltä, ja luotolaiset voikin nähdä pienenä luontoyhteydessä elävänä alkuperäisyhteisönä, joka pitää tiukasti kiinni ajattelu- ja toimintatavoistaan. Papin kuoleman puolestaan voi nähdä sotien jälkeisen kollektiivisen trauman ilmentymänä ja uskon menetyksenä. Papin vaimo Mona jää ulkopuoliseksi lähes kaikista mieltenvälisistä ryhmistä, ja hänen hahmonsa kautta tulee näkyväksi sodan jälkeisen sukupolven kokemus siitä, että tunteet täytyi piilottaa ja vain selviytyä. Tutkimus haastaa joiltain osin sosiaalisen mielen teoriaa ja tarjoaa välineitä kehittää sitä eteenpäin. Se näyttää, miten suoralla ajatuksella, vapaalla suoralla ajatuksella ja vapaalla epäsuoralla ajatuksella voidaan konkreettisesti ja mimeettisesti ilmaista kollektiivisia ajatuksia ja tunteita toisin kuin psykokerronnalla. Samoja keinoja voidaan käyttää ilmaisemaan sitä, että henkilöhahmo eläytyy voimakkaasti toisen tai toisten mielensisältöön. Tutkimus kartoittaa yksityiskohtaisesti niitä kerronnallisia keinoja, joilla kollektiivisia tunteita voidaan ilmaista. Se näyttää, miten kollektiivisen mielen analysoimisella voidaan tuoda uusi näkökulma romaanin tulkintaan, koska kollektiivisen mielen kautta ryhmän voi nähdä yhtenä romaanin henkilöhahmoista. Tutkimus esittää lisäksi yhden tavan analysoida ja tulkita minäkertojaa sosiaalisen mielen kontekstissa.