Browsing by Subject "B-ruotsin oppimateriaali"

Tässä tutkielmassa pyrin vertailemaan miten erilaiset vähemmistökulttuurit ja kulttuurien moninaisuus huomioidaan suomenkielisessä peruskoulussa käytettävissä B-ruotsin oppikirjoissa. Tavoitteena on selvittää, miten oppilaiden erilaiset kulttuuritaustat ja identiteetit huomioidaan B-ruotsin opetuksessa käytettävien oppikirjojen materiaaleissa. Tutkimukseni pohjana toimivat materiaalissani esiintyvät valokuvat, piirrokset ja etunimet, joissa esiintyvien henkilöiden ja hahmojen kulttuurista moninaisuutta arvioidaan vuoden 2004 ja 2014 ilmestyneiden opetussuunnitelman perusteiden ja niiden yhteydessä julkaistujen monikulttuurisuuskasvatuksen tavoitteiden kautta. Tutkimuksen aihe on perusteltu, sillä vuosi vuodelta kasvava ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajien määrä suomalaisissa kouluissa kannustaa tarkastelemaan, miten vähemmistöoppilaiden tarpeet huomioidaan osallistujamäärältään merkittävässä B-ruotsin oppiaineessa ja sen materiaaleissa. Tutkimuksen aineistona toimii neljä vuosina 2002–2015 ilmestynyttä B-ruotsin yläkoulun oppikirjaa, joista kaikki ovat sarjojensa ensimmäisiä kurssikirjoja. Tutkimalla tätä noin kymmenen vuoden sisällä ilmestynyttä vertailukelpoista aineistoa, pyrin vastamaan kolmeen tutkimuskysymykseen: 1) Miten opetussuunnitelmien monikulttuuriskasvatukselliset tavoitteet huomioidaan oppikirjoissa? 2) Kuvastavatko B-ruotsin oppikirjat tämän päivän yhteiskunnan kulttuurista moninaisuutta? 3) Onko oppikirjojen tavassa ilmaista kulttuurien moninaisuutta tapahtunut muutoksia viimeisten kymmenen vuoden aikana? Analyysini pohjautuu sisällönanalyysiin, joka sisältää sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimustapoja. Analyysi toteutuu materiaalin asettamissa puitteissa. Tarkastelen pääasiassa etnisten vähemmistöjen ja vähemmistökulttuurien esiintymistä ja esittämistä oppikirjoissa analysoimalla sitä, miten etniset vähemmistöt ovat kuvattuina niin oikeissa valokuvissa kuin piirroshahmoinakin. Tämän lisäksi arvioin oppimateriaaleissa esiintyvien etunimien vierasperäisyyttä ja sitä, miten etnisiä tai muuten vierasperäisiä etunimiä hyödynnetään ilmaisemaan monikulttuurisuutta. Analyysini perusteella oppikirjoissa etniset vähemmistöt pysyvät vähemmistöinä myös kirjojen kuvituksissa, mutta ovat useimmiten kuvattuina tasa-arvoisina valtaväestön edustajiin nähden. Tarkasteluni kuitenkin paljastaa, että pohjoismainen valtakulttuuri ja sen arvomaailma esitetään useimmiten itseisarvona, kun taas etniset vähemmistöt ja heidän kulttuurinsa nousee väistämättä esiin poikkeuksellisena tai erilaisena. Vähemmistöistä puhuttaessa oppikirjoissa, heistä annetaan toisinaan erilaisia tai enemmän taustatietoja kuin valtaväestöstä. Nämä taustatiedot pitävät sisällään useimmiten tietoa heidän poikkeavasta synnyinmaastaan tai heidän vanhempiensa kulttuuritaustoista. Tutkimukseni tuloksissa ilmenee, että monikulttuurisuuskasvatus on kuitenkin melko laajasti huomioitu tarkastelemissani B-ruotsin oppimateriaaleissa. Tästä huolimatta moninaisuuden ilmaisemiseen voisi käyttää tasapuolisempia keinoja, jotta vähemmistöt ja heidän kulttuuritaustansa eivät nousisi esiin niin poikkeavina ja erilaisina valtaväestöön nähden. Vuosina 2004 ja 2014 ilmestyneiden opetussuunnitelmien monikulttuurisuuskasvatukselliset periaatteet ja niiden ilmaiseminen ei ollut linjassa kasvavan maahanmuuttajaväestön kanssa, ja tutkimusmateriaalinani toimivista oppikirjoista uusin piti yllättäen sisällään vähiten etnisten vähemmistöjen kuvia tai etunimiä. Tämä saattaa johtua lisääntyneestä varovaisuudesta kulttuurisen moninaisuuden nostamiseen liittyen. Tämä tutkimus valottaa niitä muutoksia ja huomioita, joita nykypäivän oppimateriaaleissa tulee ottaa huomioon, jotta sekä opettajat että oppikirjojen tekijät pystyvät vastaamaan monikulttuurisuuskasvatuksen tavoitteisiin.