Browsing by Subject "CDA"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)In this sociolinguistic study that applies multimodal critical discourse analysis (MCDA) methods the aim was to examine what kinds of ideas of health are expressed in the American dietary guidelines and what kind of health discourse these ideas are a part of. Based on Machin and Mayr’s (2012) ideas on semiotic resources, linguistic and visual patterns, that can communicate ideas, ideologies, power patterns, attitudes and other messages, the study focuses on ten pages of the Dietary Guidelines for Americans, 2020-2025. The expressed sentence structures and word choices, among other visual and linguistic factors, are evaluated, and then connected to the sociocultural background. This qualitative sociolinguistic study found that through the choices the authors and other creators of the U.S. dietary guidelines report 2020-2025 have made, the Guidelines express neoliberal health views and contribute to health discourse that has the potential to sustain similar views. Linguistic and visual analysis concludes that especially the individual’s responsibility and freedom are underlined in the Guidelines’ language and content. The analysis also notes the contrasting expression of the role of the environmental factors, such as the food and retail establishments and manufacturers, and the multimodal aspects that in addition to the neoliberal discourse of health express other discourses of health.
-
(2020)Tutkielmassa tarkastellaan ympäristödiskursseja maatalouspoliittisessa massakampanjassa, joka toteutettiin Mao Zedongin aikaisessa Kiinassa 1960- ja 1970-luvuilla. Kyseisen kampanjan tarkoituksena oli saada koko Kiina ottamaan mallia Dazhai-nimisestä kylästä, jonka Kiinan kommunistinen puolue katsoi edustavan esimerkillistä maanviljelyskulttuuria kaikilla mittareilla mitattuna. Ympäristödiskurssien lisäksi tässä tutkielmassa haetaan vastausta siihen, miten ihmisen ja luonnon välinen suhde esitettiin Dazhai-kampanjan yhteydessä. Näin tarkoituksena on tuottaa lisäymmärrystä Kiinan ympäristötuhoihin Maon hallinnon aikana. Tämän tutkimuksen tarkastelun kohteena olevat asiat sijoittuvat Kiinan kulttuurivallankumouksen aikakauteen. Tutkielman teoreettinen ja metodinen puoli nojautuu kriittiseen diskurssianalyysiin. Analyysin teossa on lisäksi käytetty apukeinona Norman Fairclough’n kolmijakoista analyysimallia. Aineisto koostuu yhteensä 21:sta lehtiartikkelista, jotka on julkaistu vuosien 1965 ja 1976 välillä lehdessä nimeltä China Pictorial. Tutkimusaineisto on kokonaisuudessaan kiinankielinen. Aineiston perusteella on havaittavissa neljä erilaista ympäristöön liittyvää diskurssia, joiden kautta Dazhai-kampanjasta kirjoitetaan. Diskurssit on nimetty ”luonto vallankumouksen jatkumona”–, ”luonnon muuttaminen kamppailun kautta”–, ”luonto välinearvona”– ja ”luonto sotilaallisena kohteena”–diskursseiksi. Näistä diskursseista ensimmäisessä näkyy ajatus siitä, että muiden yhteiskunnan osa-alueiden lisäksi myös luonto tulee mullistaa ja saattaa Kiinan kommunistisen puolueen hallintaan. Toisessa diskurssissa luonto nähdään asiana, jota on mahdollista muuttaa äärimmäisyyteen asti tahdonvoiman ja fyysisen kamppailun tuloksena. Kolmas diskurssi näkee luonnon sen tuoman hyödyn näkökulmasta, sekä heikentää perinteisiä kiinalaisia luontokäsityksiä. Neljännessä diskurssissa luonto on kohde, joka on voitettava, jota kohden pitää hyökätä ja jota vastaan pitää aloittaa sota. Näiden neljän diskurssin kautta havaittava ihmisen ja luonnon välinen suhde on vahvasti antroposentrinen sekä tiukasti poliittiseen ideologiaan kietoutuva.
Now showing items 1-2 of 2