Browsing by Subject "Canth, Minna"

Pro gradu -työssäni tarkastelen sukupuolen rakentumista 1800- ja 1900-lukujen vaihteen suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa. Kohdeteoksinani tutkielmassani on kolme tekstiä: Minna Canthin pienoisromaani Agnes (1892), Aino Malmbergin “Ystävyyttä”-novelli (1903) ja Eino Leinon Orja-romaanisarjan toinen osa Rahan orja (1912). Kysyn tutkielmassani, miten sukupuoli rakentuu vuosisadanvaihteen kaunokirjallisissa teksteissä ja miksi se rakentuu tietyillä tavoilla. Millaisia diskursseja, millaisia yhteiskunnallisia kehyksiä ja näkemyksiä sukupuoli tukee kaunokirjallisissa teksteissä? Analysoin, kuinka sukupuolen rakentuminen kytkeytyy totuuden tuotantoon eli siihen, kuinka subjekteilla nähdään olevan pysyvä, perimmäinen olemus. Analysoin Eino Leinon Rahan orjaa maskuliinisuuden kriisin ja modernin maskuliinisen identiteetin näkökulmasta. Esitän, että miessubjekti esitetään teoksessa individualistisena, autonomisena ja poikkeusyksilömäisenä, mutta samalla subjektia rakennetaan suhteessa sen toiseuksiin. Minna Canthin Agnes-pienoisromaanin kohdalla sen sijaan analysoin dekadenssin ja kansallisen diskurssin naiskuvaa ja niiden naisiin kohdistamaa katsetta. Aino Malmbergin ”Ystävyyttä”-novellin analyysissa tarkastelen sukupuolen rakentumista tulkiten tekstiä parodisena. Hyödynnän tutkielmassani feminististä teoriaa sekä queer-tutkimusta. Keskeiseksi teoreettiseksi kiintopisteeksi määrittyy Judith Butlerin sukupuolen performatiivisuuden käsite, jonka avulla voidaan tarkastella sukupuolta alati muuttuvana ja jatkuvasti erilaisten tekojen kautta tuotettuna. Analysoin sukupuolta arkisten, toisinaan lähes huomaamattomien yksityiskohtien kautta toteutuvana. Samalla kysymys vallasta ja sen kietoutumisesta diskursseihin on tärkeä. Esitän, että sukupuoli nousee vuosisadanvaihteen teksteissä merkitykselliseksi diskurssin määrittäjäksi. Toisaalta sukupuolta tuotetaan suhteessa diskursseihin, toisaalta diskurssit osallistuvat osaltaan aktiivisesti sukupuolen tuotantoon. Vuosisadanvaihteen kirjallisuus kertoo paljon siitä, kuinka keskeinen elementti sukupuoli kulttuurissamme on ja kuinka paljon se jäsentää eri merkityksiä.