Browsing by Subject "Chile"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2020)Tässä pro gradu -tutkielmassa analysoin Chilessä aborttilainsäädännön muutoksen ympärillä käytyä julkista keskustelua vuosina 2015 ja 2017. Tutkimukseni aineisto koostuu 54:stä emol.com nettisivustolla julkaistusta artikkelista. Emol.com on yhden Chilen suurimmista sanomalehdistä, El Mercurion, internetsivusto. Aineistoni artikkelit on julkaistu elokuussa 2015 ja elokuussa 2017. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Minkälaisin argumentein ja perusteluin aborttioikeutta ja lakimuutosta puolustetaan ja vastustetaan chileläisessä julkisessa keskustelussa? 2) Miten abortista puhutaan chileläisessä lehdistössä, ja millaisia merkityksiä siihen liitetään ja sille annetaan? 3) Miksi aborttioikeuden osittain dekriminalisoiva lakimuutos näyttäytyy hyvänä tai huonona asiana? Tutkimukseni metodina käytän sisällönanalyysia, jonka avulla etsin aineistosta argumentteja ja perusteluja sille, miksi abortin ja sen dekriminalisoinnin nähdään olevan joko positiivinen tai negatiivinen asia. Tutkimukseni perusteella argumentointi aborttioikeuden puolesta ja sitä vastaan perustuu paljon perinteiselle vastakkainasettelulle sikiön ja naisten oikeuksista. Lakimuutoksen vastustajien puheissa sikiöihin viitataan usein lapsina tai vauvoina sekä hylättyinä olentoina. Katolisen kirkon ja siihen liitettyjen instituutioiden kanta nousee vahvasti esiin julkisessa keskustelussa abortista. Toisaalta katolisen kirkon vaikutusvaltaa ja sen yrityksiä vaikuttaa suoraan lainsäätäjiin myös kritisoitiin hyvin voimakkaasti. Chilen julkisessa keskustelussa abortin dekriminalisointi, varsinkin perustuslakituomioistuimen päätöksen jälkeen, liitetään voimakkaasti maallisuuteen, demokratiaan ja edistykseen. Tutkimukseni perusteella lakimuutos näyttäytyy osoituksena siitä, että katolisen kirkon historiassa hyvinkin vahva vaikutusvalta Chilen politiikkaan ja yhteiskuntaan ei enää ole entisensä, ja Chilen valtio ja kirkko ovat nyt todella erillään. Analyysini perusteella lakimuutoksen puolustajien argumentoinnissa ei suoranaisesti haasteta katolisen kirkon moraalisia näkemyksiä elämän alkuhetkestä vaan keskitytään nimenomaan naisten oikeuksiin, terveyteen ja turvallisuuteen sekä siihen, että abortit ovat hyvää julkista politiikkaa. Tutkimukseni perusteella Chilessä argumentointi naisten terveyteen vedoten ei ollut erityisen suuressa roolissa, vaikka myös naisten turvallisuus ja terveys nousivat esiin perusteluissa dekriminalisoinnin puolesta. Vaikka lakialoitteen kannattajien argumentointi keskittyi naisten oikeuksien korostamiseen, heille on hyvin tärkeää tehdä selväksi se, ettei lakimuutoksen tarkoituksena ole täysin vapaa abortti, vaan kyse on hyvin rajatusta osittaisesta dekriminalisoinnista.
-
(2021)Tiivistelmä Tiedekunta: Humanistinen tiedekunta Koulutusohjelma: Alue- ja kulttuurintutkimuksen maisteriohjelma Opintosuunta: Euroopan kulttuurit Tekijä: Lauri Lindbohm Työn nimi: Ihmisoikeuksien sankarit: sankaruus televisiosarjassa Invisible Heroes Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: Toukokuu 2021 Sivumäärä: 60 Avainsanat: Sankaruus, televisiosarja, Chile, diplomatia, maskuliinisuus Ohjaaja tai ohjaajat: Anu Korhonen & Jouni Järvinen Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Muita tietoja: Tiivistelmä: Sankaruus audiovisuaalisessa kerronnassa rakentuu pitkälti toiminnan kautta ja hädänalaisia auttava henkilö kasvaa sankariksi moraalisesti oikeiden tekojensa myötä. Audiovisuaalisessa kerronnassa sankaruuksia on monenlaisia. Väkivaltaisia kriisitilanteita käsittelevissä elokuvissa ja televisiosarjoissa sankaruus kuvataan useimmiten fyysisen taistelukyvyn lopputuotteena. Historiallisiin tositapahtumiin perustuvassa, kuusiosaisessa Invisible Heroes -televisiosarjassa sankaruus on kuitenkin rauhanomaisen prosessin tulos. Tässä tutkielmassa tarkastelen diplomaattien avunantoa vainottujen chileläisten hyväksi fiktiivisessä Invisible Heroes -sarjassa. Ajallisesti enemmistö sarjan tarinasta sijoittuu Chilen vuoden 1973 sotilasvallankaappausta seuranneeseen, puolen vuoden mittaiseen ajanjaksoon, jonka aikana sarjan päähenkilöt, suomalaiset Tapani Brotherus, Lysa Brotherus ja Ilkka Jaamala sekä ruotsalainen Harald Edelstam auttavat poliittisen vainon kohteina olevia chileläisiä tarjoamalla heille aluksi suojaa. Sarjan lopulla päähenkilöt auttavat vainottuja saamaan maastapoistumislupia Chilestä maan ulkoministeriössä neuvottelemalla. Analysoin tutkielmassani päähenkilöiden sankaruutta. Tutkin sankaruuden kehittymistä päähenkilöiden tekojen ja toiminnan kautta sekä sarjan hahmojen keskinäisiä dialogeja sankarillisiin tekoihin kannustavina vaikuttimina. Tarkastelen tutkielmassani sankaruutta sarjan yksittäisten kohtausten toimintaa ja dialogeja lähilukemalla. Sarjan päähenkilöt nauttivat diplomaattisesta suojasta ja hyödyntävät diplomaatin asemaansa hädänalaisia chileläisiä auttaakseen. Tutkielmassani analysoin myös diplomatian merkitystä sarjan sankareiden auttamistoiminnan kannalta. Analysoin tutkielmassani sarjassa rakentuvaa kuvaa maskuliinisuuksien moninaisuudesta. Invisible Heroes -sarjan miespuolisista hahmoista auttamistyössään menestyksekkäimmät ovat useiden erilaisten ja muuttuvien maskuliinisuuksien sankareita. Sen sijaan hegemoninen maskuliinisuus kuvataan sankaruuden kannalta haitallisena. Hegemoninen maskuliinisuus on sarjassa tietynlainen oletus miehenä olemisesta, johon kuuluu olemuksellisesti oman toiminnan korostaminen, auktoriteettien ohjeiden säntillinen noudattaminen ja väkivaltaisuuden hyväksyntä joko fyysisenä toimintatapana tai uhkaavana sanallisena ulosantina. Sarjan sankareista enemmistö on miespuolisia hahmoja, mutta Lysa Brotheruksen hahmon kautta tarkasteluun asettuu feminiininen sankaruus. Hänen hahmossaan yhdistyy huolehtiva, hoivaava sankaruus ja itsenäinen, älykäs toimijuus hädänalaisten chileläisten auttamiseksi. Invisible Heroes -sarjassa sankareiksi kasvetaan vainottuja chileläisiä auttamalla ja sotilasvallankaappauksen jälkeen Chilen johtoon nousseen sotilasjuntan väkivaltaa vastustamalla. Rauhanomaisuus ja empaattisuus ovat keskeisimpiä sankareiden ominaisuuksia sarjassa.
-
(2023)Tarkastelen tutkielmassani kuukautisten ja menstruoivan kehon kulttuurissosiaalista asemaa Chilen kontekstissa. Tutkielmani aineistona toimivat chileläisen poplaulaja Mon Laferten tämän Valparaíson kaupunkiin maalaamaa kuukautisaiheista Día Uno -seinämaalausteosta esittelevän Instagram-julkaisun keräämät kommentit. Tutkielmani tavoitteena on vastata, miksi Día Uno -teoksen kuukautisteema aiheutti reaktioita, ja miten kyseiset reaktiot heijastavat kuukautisten ja menstruoijien asemaa ja niille annettuja merkityksiä chileläisessä kulttuurissa. Tutkielmani päämetodina toimii kriittinen diskurssianalyysi, jonka avulla tutkin kuukautisten ja menstruoijan merkitysten rakentumista suhteessa sukupuoli-identiteettiin ja tilaan. Lisäksi tarkastelen sitä, kuinka diskursseissa tuotetut ilmaisut ja nimeämiset havainnollistavat menstruaation ja cisfeminiinisnormatiivisen ajattelun sekä patriarkaatin välillä vallitsevia valtasuhteita. Tutkielmani teoreettinen viitekehys nojaa myös vahvasti affektiteoriaan tarkastellessani diskursseissa kuukautisiin ja menstruoivaan kehoon liitettäviä tunteita ja affekteja. Tutkimukseni osoittaa, että Chilen yhteiskunnassa ja kulttuurissa vallitsevat patriarkaaliset valtasuhteet sekä cis- ja heteronormatiiviset olettamukset muokkaavat ihmisten käsityksiä menstruoijan identiteetistä, kuukautisten suhteesta sukupuoleen sekä kuukautisiin liittyvistä soveliaisuuskäytännöistä. Nämä käsitykset heijastuvat Día Uno -teokseen reagoivissa diskursseissa ja niistä välittyvissä affekteissa. Joillekin kommentoijille Mon Laferten tarjoama menstruoijan representaatio on inhottava ja häpeällinen abjekti, joka sotii yhteiskunnan soveliaisuussääntöjä vastaan halventaen menstruoivia ihmisiä. Monen mielestä todisteet kuukautisista kuuluu piilottaa julkisesta tilasta yksityisyyden ja feminiinisyyden suojelemiseksi. Julkaisun keräämät iloa ja ihastusta ilmentävät kommentit osoittavat kuitenkin, että monelle Día Uno -teos on voimaannuttava ja arvokas esimerkki Chilessä tapahtuvasta yhteiskunnallisesta kehityksestä ja feministisestä kuukautisaktivismista, joka pyrkii normalisoimaan menstruoivan kehon julkisessa tilassa menstruoijien yhteiskunnallisen aseman ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
-
(2016)En este trabajo se investiga con qué finalidad, en el español hablado, los chilenos hacen uso de una categoría pragmática que se conoce con el nombre de atenuación. La atenuación es una forma de decir las cosas suavizando el contenido del mensaje al máximo posible, de forma que el receptor lo reciba positivamente. El objetivo fue intentar reconocer cuándo se usa la atenuación para lograr un objetivo específico (conseguir un beneficio) y cuándo la atenuación es usada como parte de la cortesía verbal en el español hablado de Chile. Para esto buscamos cuáles son los tipos de atenuación más utilizados por los chilenos y en qué situaciones se usa la atenuación, es decir, cuál o cuáles son los motivos principales que tienen los chilenos para atenuar los enunciados Como marco teórico para el trabajo se utilizaron los estudios de; Escandell (1996) Introducción a la Pragmática, los de Puga (2014) Cómo hablamos cuando hablamos, los de Briz (1998) El español coloquial: Situación y uso y (1998) El español coloquial en la conversación y los de Aleza y Enguita (2010) La lengua española en América: normas y usos actuales El material analizado fue extraído de 7 capítulos de la serie chilena Los 80. La serie fue trasmitida en Chile entre el año 2008 y el 2014 y representa la forma de hablar de los chilenos de clase media, del área metropolitana. El material de estudio, compuesto de 65 actos de habla fue transcrito para facilitar su estudio y fue analizado y clasificado según la función que la atenuación cumple y el o los recursos de atenuación utilizados en cada caso. Los recursos de atenuación más utilizados fueron los diminutivos, con un total de 35 casos y el tratamiento formal, ya sea conjugando el verbo en tercera persona o tratando al interlocutor de “usted”, también con 35 casos. Se observó claramente que en casi la mitad de los casos estudiados (32 casos) se hace uso de atenuantes para obtener la colaboración del interlocutor, por ejemplo cuando se da una orden. Se registraron 22 casos donde se utiliza el atenuante para evitar dañar la imagen del otro, la cortesía verbal, por ejemplo cuando se da la opinión o se aconseja. En 8 casos el atenuante se usa para mantener la imagen propia, por ejemplo cuando se pide un favor y finalmente en tres de los casos el atenuante sirve para evitar los temas tabúes, es decir, asuntos que a los chilenos les cuesta encarar. Los resultados obtenidos en nuestra investigación nos muestran que la atenuación fue utilizada, especialmente, cuando se deseaba obtener la colaboración del interlocutor y cuando se deseaba agradar y mantener una conversación grata. Los dos recursos más utilizados fueron: los diminutivos y el tratamiento formal. La atenuación, también, se utilizó mucho en las conversaciones coloquiales donde los hablantes eran parientes o amigos muy cercanos, esto pareciera ser una característica de los hablantes chilenos y coincidimos con Puga (2014: 163) en que “atenuamos el lenguaje de una manera no premeditada, hablamos como aprendemos a hacerlo”, lo que nos lleva a pensar que, en el español de Chile, el uso de la atenuación probablemente obedece a una serie de códigos y normas culturales. Este trabajo puede servir para que los profesores de E/LE consideren en sus clases que, a pesar de que gramaticalmente el español estándar es casi el mismo en todos los países hispanohablantes, existen características culturales propias de cada país y región que deben ser consideradas al momento de enseñar esta lengua.
-
(2016)The aim of this Master’s thesis is to find out what kinds of meanings the Mapuche living in Santiago de Chile give to food and food related practices. The study focuses on the meanings articulated in the interview talk on sociocultural practices and place attachment and is grounded on the notion of language as a tool in the social construction of reality. On the semantic level I study meanings constructed in the interview talk, but I also take into account how these meanings are described as embodied practices. The study has been influenced by place, identity, indigenous, everyday life, migration and memory studies but sets its ground in folklore studies for its aim to study what ’ordinary’ people tell about their life. The study reveals how food articulates culture and life and is related to spiritual and ritualistic practices in the everyday life of the Mapuche. In addition, food is a marker of belonging and identity: it is a way to differentiate us from ’the others’ and to strengthen the meaningful bond to the South, the Araucania region, from where the Mapuche have migrated to Santiago. For the Mapuche, food has an origin. Moreover, food can be seen as a site of memory, remembered in different food dishes and artefacts or by doing or talking about food. Food constructs the past in the present and is used as a tool to move between different spatiotemporal dimensions. There is an important distinction made between living and performing the culture, between adapting the culture ’naturally’ or consciously learning it. Some Mapuche argue that being a Mapuche can only be understood as a feeling inside while others find it important to practice the culture daily. These two opposing views form a basis for a new indigenous cultural theory that can offer understanding on how to practice culture and build identity in urban context distant from the land of origin. In the end, in spite of the worry for the continuity of food related practices to the following generations, food traditions still appear vivid and are actively transmitted in the lives of the Mapuche and show their importance to both migrated and Santiago-born Mapuche.
Now showing items 1-5 of 5