Browsing by Subject "EFL"

Lukivaikeus on verrattain yleinen oppimisvaikeus, johon jokainen opettaja luultavasti törmää uransa aikana. Koska lukivaikeuden taustalla on kielitietoisuuteen ja erityisesti äännetietoisuuteen liittyviä ongelmia, se aiheuttaa erityisiä hankaluuksia lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi myös vieraiden kielten oppimisessa. Näin ollen olisi tärkeää, että vieraiden kielten opettajat ymmärtäisivät lukivaikeuden taustoja sekä eriyttämiskeinoja, jotka hyödyttävät erityisesti lukivaikeudesta kärsiviä vieraiden kielten oppijoita. Siksi tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa suomalaisten englanninopettajien kokemuksia lukivaikeuteen liittyen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, (1) mitä englanninopettajat tietävät lukivaikeudesta ja mistä he ovat tietonsa saaneet, (2) millaisia asenteita heillä on lukivaikeudesta kärsiviä oppilaita ja opiskelijoita kohtaan, (3) millaisina he näkevät lukivaikeuden vaikutukset englannin oppimiseen ja (4) miten he ovat ottaneet lukivaikeuden huomioon opetuksessaan. Kysymyksiin etsittiin vastausta kyselytutkimuksen keinoin. Kyselyä jaettiin sosiaalisessa mediassa ja sen täyttäminen tapahtui internetissä. Kaikki osallistujat (n = 72) olivat muodollisesti päteviä opettajia ja opettivat englantia suomenkielisissä alakouluissa, yläkouluissa, lukioissa ja/tai ammattikouluissa. Kyselyllä kerätty aineisto sisältää sekä määrällisiä että laadullisia tietoja. Määrällinen aineisto analysoitiin deskriptiivisin tilastollisin menetelmin ja laadullinen aineisto sisällönanalyysin keinoin. Tutkimukseen osallistuneilla opettajilla oli verrattain hyvä tietämys lukivaikeudesta, vaikkakaan he eivät kokeneet omaavansa tarvittavaa tietotaitoa lukivaikeudesta kärsivien oppijoiden tukemiseen. Lukivaikeutta ei joko ollut käsitelty ollenkaan tai ei riittävästi osallistujien opettajaopinnoissa. Sen sijaan osallistujat olivat saaneet tietonsa lukivaikeudesta muista lähteistä, kuten erityisopettajalta tai kirjallisuudesta oman aktiivisuutensa turvin. Osallistujien asenne lukivaikeutta ja siitä kärsiviä oppijoita kohtaan oli laajasti ottaen positiivinen. Opettajan näkökulmasta lukivaikeus vaikeuttaa englannin oppimista sanaston, kieliopin, kirjoittamisen, lukemisen, kuuntelun, ääntämisen ja äänne-erittelyn osalta. Oppijoilla saattaa myös olla erilaisia negatiivisia tunteita itseään, kieliä tai oppimista kohtaan. Lisäksi lukivaikeudesta kärsivät tarvitsevat enemmän aikaa tehtävien tekemiseen kuin luokkatoverinsa. Lähes kaikki osallistujat ovat ottaneet lukivaikeuden huomioon opetuksessaan esimerkiksi eriyttämällä arviointia, materiaaleja ja opetustaan. Osallistujille tutuimpia eriyttämisen keinoja olivat arvioinnin eriyttämiseen liittyvät keinot sekä sellaiset keinot, joita yleisesti käytetään kaikkien oppimisvaikeuksien huomioinnissa ja kaikkien oppiaineiden opetuksessa. Osallistujille vähemmän tuttuja olivat opetuksen eriyttämiseen liittyvät keinot, joita suositellaan nimenomaan lukivaikeudesta kärsiville vieraiden kielten oppijoille. Tutkielmassa pohditaan, miten hyvin opettajakoulutus valmistaa opettajia käytännön työhön, ja kritisoidaan sitä lähtökohtaa, että lukivaikeudesta kärsiviä kielten oppijoita tuetaan kouluissa ensisijaisesti arvioinnin keinoin oppimisen edesauttamisen sijaan.

EFL Education in Japan has the reputation of being ineffective in teaching students how to speak English. Despite that, there are Japanese who can use English proficiently. This dissertation seeks to answer the question: How do Japanese learners of English obtain language fluency despite numerous flaws in the Japanese EFL education system? The thesis takes a qualitative approach to the issue by interviewing Japanese students at the University of Helsinki to determine how they became so proficient in using English. The results of these interviews suggest that cram schools and university English classes had the most positive influence on the development of their English skills.

Computer-assisted language learning (CALL) is an emerging field of research that focusses on how information and communication technologies (ICT) are applied in language teaching and learning. CALL lies at the intersection of several other independent fields of study, i.e. technology, education, and linguistics. The aim of this study is to investigate Finnish EFL teachers’ attitudes and perceptions towards using CALL tools in their classrooms. First, the study presents an overview of the CALL tools that the teachers use in their EFL instruction. Then, it explores the teachers’ reasons behind choosing the said tools. Lastly, this study presents the teachers’ own experiences on the benefits and potential these tools hold in the Finnish comprehensive and upper secondary schools. This study traces the roots and development of the field of CALL and its implications to the theory and practice of technology-enhanced language learning. Evidently, the benefits of using CALL are not limited to the teachers and students but also extend to the other stakeholders in the learning enterprise. For instance, technologies help motivate learners, and promote novel instructional and assessment practices. The study was conducted using both quantitative and qualitative methods in the data collection and analysis. The advantage of using dual instruments of survey and interview helped delve deeper into the subject matter to discover answers to the research problem. With an online survey, the study contacted 687 EFL teachers in Finnish comprehensive and upper secondary school and received 91 respondents. In addition, the study purposively selected four teachers for in-depth interviews. The data was analyzed and presented using descriptive statistics and thematic content analysis. The findings from this study confirm that the use of ICTs in language learning settings continues to grow. In essence, EFL teachers extensively use a variety of CALL tools based on the perceived usefulness and effectiveness in a learning activity. The popular tools are computer applications (word processing) and web resources (audio and video), while mobile applications and social media are rarely used. Secondly, EFL teachers view technologies as complementary tools for instruction, assessment and learning motivation. In most cases, they are confident about integrating the tools in their teaching and learning activities. Furthermore, the teachers hope for more resources and ICT training and support in order to effectively and efficiently use the CALL tools on a wider scale. In conclusion, further research would help establish how teachers have been trained to incorporate technologies in their instructional methodologies and also, there is a need to assess which technologies have a greater impact on attainment of learning objectives.

Tutkielman aiheena on sukupuoli ja seksuaalisuus Sanoma Pro Oy:n On Track -nimisessä lukion englannin oppikirjasarjassa. Oppikirjojen sisältö voi vaikuttaa opiskelijoiden ajattelutapoihin ja asenteisiin, minkä vuoksi eri sukupuolten ja seksuaaliryhmien tasa-arvo oppikirjoissa auttaa edistämään opiskelijoiden tasa-arvokasvatusta kouluissa. Oppikirjatutkimus antaa täten tärkeää tietoa eri sukupuolten ja esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen näkyvyydestä kirjoissa, ja uudet tutkimukset uusista kirjasarjoista mahdollistavat sarjojen kehityksen seuraamisen. Keskeinen tutkimusmetodi on diskurssianalyysi, ja tutkimuksessa käytetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä sukupuolia on edustettuina sarjan teksteissä ja niiden kuvissa, mitä ystävyys- ja romanttisia/seksuaalisia suhteita tekstien henkilöiden välillä on sekä miten sukupuoli näkyy tekstien kielessä ja sisällössä. Aineisto koostuu On Track -sarjan seitsemästä ensimmäisestä oppikirjasta, ja se rajattiin kirjojen keskeisiin lukukappaleisiin. Myös lukukappaleiden äänitteitä hyödynnettiin analyysissä. Tutkimuksen mukaan miespuolisten hahmojen lukumäärä teksteissä ja kuvissa on huomattavasti naispuolisten hahmojen lukumäärää suurempi. Naisten ja miesten lisäksi teksteissä ei esiinny muiden sukupuolten edustajia. Yleiset viittaukset esimerkiksi LGBT-yhteisöön tai samansukupuolisiin pareihin ovat luonteeltaan positiivisia ja tukea ilmaisevia, mutta konkreettisia LGBT-henkilöhahmoja ei ole juuri lainkaan. Sekä ystävyyssuhteissa että romanttisissa suhteissa naisten keskinäiset suhteet jäävät lukumääränsä puolesta taka-alalle miesten välisiin suhteisiin verrattuna. Näiden tulosten perusteella voidaan sanoa, että On Track -sarjan osat 1–7 ovat lukukappaleidensa puolesta sekä jokseenkin miesvaltaisia että jokseenkin heteronormatiivisia, joskin esimerkiksi naisten asemaan ja seksuaalivähemmistöjen näkyvyyteen on selkeästi pyritty kiinnittämään huomiota nostamalla esille niihin liittyviä teemoja.

This thesis examines how the diversity of gender and sexual orientation is represented in a recent English as a foreign language (EFL) textbook series, New Insights, intended for general upper secondary education in Finland. As the series has been created with the intention to follow the current National Core Curriculum for General Upper Secondary Education (NCC), this thesis additionally seeks to find out whether the contents of the textbooks conform with the NCC in terms of its assertion of upper secondary education recognising the diversity of gender and sexual orientation. Although the curriculum does not explicitly dictate the contents textbooks should include, the materials are nonetheless expected to reflect its key contents and values. Acknowledging the central part textbooks play in the teaching process as well as learning, it is necessary to research the framework these materials provide to their users, especially considering the potential influence textbooks may have on the knowledge and attitudes learners take on. The theoretical background of this study is based on the fields of applied linguistics in the matter of textbook research, as well as gender studies regarding gender and sexuality in language. Previous research on EFL textbooks has observed problematic portrayals of LGBT+ topics and a lack of representation of these minorities, which is highly concerning given the harmful consequences such invisibility has been shown to have on LGBT+ students. Additionally, in the language classroom themes related to everyday life and human interaction are already a constant, which is why including not only diverse but fair representations is important. The material for the study consists of two electronic copies of the printed textbooks, New Insights 1-2 and New Insights 3, as the following textbooks in the series are yet to be published at the time of conducting this study. A combined methodology of qualitative content analysis and discourse analysis is employed in order to to examine the manner of representations within the textbooks. The study is solely concerned with the written and visual texts, and any audio-visual or spoken materials are disregarded. The found instances are categorised into three types. Regarding gender, those categories are direct representations of gender diversity, gender-exclusive vs gender-inclusive language, and third person singular pronouns; in terms of sexual orientation, the categories are direct mentions of sexual orientation, references toward romantic relationships, and diversity of sexual orientation in family structures. With these methods, the study seeks to answer the following research questions: 1) How is the diversity of gender represented in the New Insights series? 2) How is the diversity of sexual orientation represented in the New Insights series? 3) How do the findings of questions 1 and 2 correlate with the general objective of recognising the diversity of gender and sexual orientation mentioned in the current NCC? The results of this study are in accordance with previous research, as limited representation of diversity is observable in the contents, and while certain positive portrayals are also present, several instances nonetheless contain problematic characteristics. Hence, the most obvious finding to emerge from the results is that while New Insights includes some references that suggest a progressive direction in terms of recognising the diversity of gender and sexual orientation, several instances that disregard that notion altogether are simultaneously present. A combination of contradicting contents and limited representation throughout the textbooks provides support for the conceptual premise that while New Insights attempts to be more aware of and acknowledge this diversity, the incoherence leads one to speculate whether the textbooks genuinely advocate for inclusivity or if such contents have been included merely to fulfil the standards set by the NCC. All in all, it seems that there is still much room for improvement for the forthcoming textbooks within the series as well as future EFL textbooks in general. Acknowledging the findings of this study, it is necessary to note that those responsible for producing textbooks need to challenge the implicit heteronormativity and gender normativity in their materials. The present study provides additional evidence regarding how diverse genders and sexual orientations are represented in educational materials along with adding to a growing body of literature within the field gender studies regarding gender and sexuality in language.

The description and analysis of oral language use is a daunting task. In this study, I have attempted to look not only into oral language but also to probe a bit deeper into the interaction taking place between an interviewer (S) and an interviewee (Int) in a typical oral proficiency interview (OPI). An OPI has been described many times, but apparently no description of this particular S/Int interaction has been made. Nevertheless, the practitioners of the art, or skill if you will, of OPI make a variety of claims about the relative effectiveness of various strategies in testing. It would seem that most of these are primarily based on anecdotal evidence. This study may be the beginning of a look at what interaction is occurring, particularly in the Finnish setting. This study presents the analysis of three actual test interviews carried out by trained interviewers working for the National Certificate (NC) of Language Proficiency (of Finland). All three interviews were at the Advanced Level in the NC scaling system. In my study, I concentrated on the testing research of the late 1990s with its eclectic focus. I chose those factors identified in studies as most pertinent to interaction: speech act, discourse analysis, lexicality contra grammaticality, floor, back channelling, overlapping, introspection, repairs and repetitions, accommodation, and negotiation of meaning. In results differing somewhat from certain earlier studies, I identified various forms of the multiplicity of interaction which did occur in these interviews. In fact, it was shown that these OPI proceeded to a great extent under the control, initiation, and interaction of the candidates. The interviewers managed their task well, eliciting a broad and varied language sample from each candidate.

Tässä tutkielmassa tutkin pragmaattisia kompetensseja High five! 5, Actitivies -tehtäväkirjassa. High five! 5, Activities on pääasiassa harjoituksia sisältävä englannin oppikirja, joka on suunnattu suomalaisille viidesluokkalaisille. Pragmaattiset kompetenssit ovat käytännön kommunikaatiotaitoja sosiaalisissa tilanteissa. Tutkimuksessani erilaisten pragmaattisten kompetenssien määrittelyyn on käytetty opetusta ohjaavia asiakirjoja ja pragmatiikan tutkimuksen tuloksia. Oppikirjojen pragmatiikkaa on aiemmin tutkittu sekä Suomessa että ulkomailla. Tutkimukset korostavat erityisesti metapragmatiikan merkitystä pragmatiikan opetuksessa. Muita tärkeitä tekijöitä ovat esimerkiksi autenttinen materiaali, kontekstualisointi ja ekstralingvistiset apukeinot. Analysoin High five! 5, Activities -tehtäväkirjan kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti. Kvantitatiivinen osuus tutkimuksesta erittelee tehtäväkirjasta löydytetyt pragmaattiset kompetenssit ja niiden frekvenssit. Kvalitatiivinen osuus muodostaa yleiskuvan pragmaattisia kompetensseja harjoittavista tehtävistä. Analyysi osoittaa, että tehtäväkirjan tehtävien avulla viidesluokkalaiset pääsevät harjoituttamaan puhetaitojaan ja he harjoittelevat erilaisia puheakteja ja funktionaalista kommunikaatiota. Puhetaitojen painoarvo on tehtäväkirjassa suuri verrattuna muihin pragmaattisiin kompetensseihin. Diskurssivalmiuksien harjoituttaminen on puutteellista, sillä vaikka oppilaat oppivat käyttämään oppimiaan sanoja ja lauseita joustavasti, heidän viestintänsä koheesio ja koherenssi eivät saa harjoitusta. Oppilaiden taitoa hallita vuorojen pyytämistä ja vaihtoa keskustelussa ei harjoiteta, vaikka puheharjoituksia on paljon. Harjoituksissa käytetään lähinnä piirroshahmoja ja kuvitusta, jotka liittyvät todellisiin paikkoihin, mutta autenttisen materiaalin osuus on olematon. Harjoituksia on joka sivulla niin tiiviisti, ettei kontekstualisointia ja muita elementtejä juurikaan löydy. Kuvia löytyy, mutta niiden tehtävä on lähinnä luoda temaattisesti visuaalista ulkoasua. Metapragmatiikkaa löytyy hyvin vähän, mutta toisaalta sitä voisi löytyä paljon enemmän, jos tutkimusten käsitys metapragmatiikasta kohtaisi opetussuunnitelman kanssa. Tilanteen parantamiseksi opetussuunnitelman mukaista metapragmatiikkaa, tarkemmin sanoen metaoppimista, tutkittaisiin empiirisesti.

This MA thesis investigates teacher language policies in English as a Foreign Language (EFL) classrooms in Finland. As one of the variables of historical approaches to teaching, language of instruction has had significant impact on theories of language learning. These approaches and theories have in turn affected current classroom language policies. The use of L1 (the community language; Finnish) in teaching contrasts with a trend towards English-only EFL classrooms. Such language policies are relevant because they are thought to influence language learning in the classroom. To investigate these issues, this thesis sets out to answer the following research questions: (1) What language policies do teachers report using in Finnish EFL classrooms? (2) How do teachers justify their language policies? (3) In what ways, if any, do teachers report breaking these policies? To explore their subtle and multifaceted perspectives, 5 teachers from a Finnish secondary school were interviewed. Semi-structured interviews were recorded, transcribed and analysed through grounded theory in order to draw conclusions about their language choices, justifications and the perceived learning effects. Findings illustrate that personal values, background influences and language learning intuitions justify an English- only approach, although teachers may still resort to L1 to ensure student understanding. Wide-ranging teaching objectives and classroom realities, however, lead to codeswitching as well as planned L1 use – for both teacher and student. Although the teachers described a transition towards reduced L1 use as students advance in age and language level, the requirements of curricula (including general and ethical objectives), the traditions of language teaching, student motivation and differentiation, as well as the role of L1 in textbooks and testing, all require the continued role of L1 in Finnish EFL classrooms. This thesis concludes that a strictly English-only lower or upper secondary school EFL classroom is unattainable.

This thesis examines English teaching in 1st-grade classes in Finland in the wake of the 2018 Finnish legislation, which comes into effect in 2020, to push the introduction of A1 language teaching from 3rd grade to 1st grade. This thesis examines how elementary teachers, who have not previously taught languages, are able to teach English to their 1st-grade students. This is a qualitative study that uses classroom observation in conjunction with transcription analysis to analyze the methods that teachers use when teaching English. 2 EFL classes and 4 CLIL classes were observed. Through analyzing classroom discourse, this thesis looks at vocabulary acquisition as a focus of early language teaching and aims to determine whether there are any differences between CLIL and EFL English classes in methodology and general classroom discourse. The results from this study show that even though the suggested legislation was put into effect almost immediately, teachers have been able to swiftly adapt and begin teaching English to their students successfully. This thesis shows that due to the lack of standards regarding 1st-grade English teaching, the methods that teachers use may vary. On the other hand, even though there is room for variation, this thesis shows that there is very little difference between classes, or even between CLIL and EFL. The results show that all classes focused on repetition and classroom discourse to support vocabulary acquisition and general language familiarity. The capital-city area of Finland is acting as a pilot for this first year so that when the legislation inevitably spreads to the rest of the country, they will be able to use the experiences that teachers have faced to better serve the rest of the nation’s teachers. As this thesis is situated at the beginning of early English education in Finland, more research is needed to determine the long-term effects that this type of legislation could bring to the nation. In analyzing the way that teachers teach English to first graders, this thesis serves as a tool that observes the foundation of early language learning in Finnish schools.