Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Editing"

Sort by: Order: Results:

  • Leppikangas, Jukka (2017)
    Tutkimukseni tavoitteena on tarkastella amerikkalaisten ja brittiläisten journalistien tapaa muokata yritysten lehdistötiedotteista otettua tekstiä käytettäväksi uutisartikkeleihin. Sen taustalla on viime vuosien kehityssuunta, jossa PR:n vaikutusvalta on kasvanut ja lehdistön puolestaan heikentynyt. Pyrin tutkimuksellani valottamaan journalistien keinoja toimia tässä ympäristössä. Keskityn journalistien tekemien lingvististen muutosten kategorioihin ja määriin Henk Pander Maatin (2008) tutkimusmetodia käyttäen. Lopuksi vertailen tuloksiani hänen tuloksiinsa. Muutosten taustalla on lehdistötiedotteen ja uutisartikkelin välinen genrekonflikti. Lehdistötiedotteen genreen kuuluu näyttää aiheensa positiivisessa sävyssä, mutta se ei välttämättä sovi uutisartikkelin objektiivisempaan tyyliin. Täten journalisti voi joutua muokkaamaan lehdistötiedotetta. Aineistona tutkimuksessa käytetään 20 Applen, Nokian, Microsoftin ja Sonyn julkaisemaa lehdistötiedotetta ja 41 The Guardianissa, The New York Timesissa ja The Los Angeles Timesissa julkaistua uutisartikkelia, jotka perustuvat ainakin osittain ensiksi mainittuihin lehdistötiedotteisiin. Aineiston yritykset valittiin, koska ne ovat vaikutusvaltaisia, jolloin niiden lehdistötiedotteet pääsevät todennäköisemmin sanomalehtiin. Aineiston lehdet puolestaan valittiin, koska ne muokkasivat ottamiaan lehdistötiedotelainauksia, jolloin analyysi voidaan toteuttaa. Osa lehdistöstä voi kopioida lehdistötiedotteen sanasta sanaan artikkeleihinsa, jolloin tällainen analyysi on vaikeampi toteuttaa. Tutkimusmetodina käytän Henk Pander Maatin hollanninkieliseen aineistoon pohjautuvassa tutkimuksessa kehitettyjä transformaatiokategorioita. Sovellan niitä englanninkieliseen aineistoon ja tutkin uutisartikkeleiden käyttämiä lehdistötiedoteperäisiä lainauksia vertailemalla niitä alkuperäisiin lehdistötiedotteisiin. Lingvistiset muutokset luokitellaan transformaatiokategorioihin, ja niiden määrä lasketaan. Transformaatiokategoriat sisältävät esimerkiksi sanojen tai lausekkeiden poistoja ja lisäyksiä. Lehdistötiedotteiden lauseita voidaan yhdistää tai pilkkoa. Uutta taustatietoa voidaan lisätä selventämään uutisartikkelin lukijalle lehdistötiedotteissa mainittujen käsitteiden taustoja. Lehdistötiedotteen positiivista sävyä neutraloidaan poistamalla tai korvaamalla esimerkiksi superlatiiveja. Tulokseni paljastavat käytettyjen transformaatiokategorioiden tyypin ja määrän. Aineistostani löytyy epäselvät tapaukset pois lukien yhteensä 904 muutosta. 904 havaitusta muutoksesta enemmistö on journalistin turhaksi kokeman tiedon poistoja (23 %), taustatiedon lisäyksiä (17 %) ja positiivisuuden neutralisointeja (19 %). Vertailu Pander Maatin tuloksiin paljastaa tulosten olevan samankaltaisia, mutta erojakin löytyy. Muutosten määrissä on eroja prosenttiosuuksissa, ja muutoksia tapahtuu omassa aineistossani suhteessa aineiston määrään enemmän kuin Pander Maatin aineistossa. Pohdin erojen ja samankaltaisuuksien syitä, mutta varmaa vastausta niihin tutkimukseni ei pysty antamaan. Lisäksi havaitsin Pander Maatin kategorioissa muutamia puutteita ja ehdotan niihin parannuksia. Kokonaisuutena tulokseni tarjoavat uutta tietoa journalistien tavoista muokata lehdistötiedotteita angloamerikkalaisessa lehdistössä, ja niitä voidaan vertailla eri aineistoista tehtyihin jatkotutkimuksiin.