Browsing by Subject "Evo Morales"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)Boliviassa pidettiin lokakuussa 2019 presidentinvaalit, jotka johtivat vakavaan poliittiseen ja yhteiskunnalliseen kriisiin. Tämän aiheuttamissa levottomuuksissa kuoli kymmeniä ihmisiä. Marraskuussa 2019 vaalien tulokset mitätöitiin, ja maata vuodesta 2006 saakka johtanut presidentti Evo Morales erosi ja lähti maanpakoon. Analysoin maisterintutkielmassani poliittista keskustelua bolivialaisissa sanomalehdissä ennen syksyn 2019 vaaleja. Aineistoni koostuu kuuden sanomalehden presidentinvaaleja koskevasta uutisoinnista kahden viikon ajanjaksolla ennen vaalipäivää. Aineistoni lehdet ovat Cambio, El Deber, El Diario, El Tiempo, La Razón ja Página Siete. Tutkimusmetodinani käytän kehysanalyysiä. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Miten Bolivian presidentinvaalien kampanjointia kehystettiin mediassa? 2. Miten presidenttiehdokkuuksia kehystettiin Bolivian mediassa? Tunnistin aineistoni 52 sanomalehtiartikkelista kolme geneeristä kehystä: konfliktin, moraalin ja vastuullisuuden kehykset. Käytin kehysten tunnistamisessa apuna kehysmatriisia, kehysten alaluokkia ja aineistossa toistuvasti ilmenneitä fraaseja. Analyysini perusteella kehysten käyttö vaihteli lehdissä varsin paljon. Konfliktin kehys oli kehyksistä käytetyin. Myös muut kehykset saivat kuitenkin laajasti palstatilaa. Tutkimukseni osoittaa myös sen, ettei presidentti Evo Moralesin usein esittämä hallituksen ja perinteisten mediatalojen välinen hankala suhde ole tosiasiassa enää niin ongelmallinen kuin Morales on antanut ymmärtää. Tutkimukseni perusteella poliittinen uutisointi Boliviassa on joitakin poikkeuksia lukuunottamatta kunnioittavaa ja tasapuolista. Vaaleja edeltänyt poliittinen keskustelu pysyi odotetuissa teemoissa. Bolivian presidentinvaaleja koskevaa keskustelua on viime vuodet hallinnut presidentin uudelleenvalinnan ja tämän oikeutuksen teema. Aineistoni perusteella hallitus perusteli presidentin uudelleenvalinnan oikeutusta kansan tahdolla ja hyvillä saavutuksillaan. Myös oppositio korosti retoriikassaan kansan tahtoa ja etenkin vuoden 2016 kansanäänestyksen merkitystä Moralesin ehdokkuuden oikeutukselle. Opposition mielestä Morales ei olisi saanut enää asettua ehdolle vuoden 2019 vaaleissa, koska maan perustuslaki rajoittaa presidentin toimikaudet kahteen peräkkäiseen kauteen. Tutkimukseni tuo selkein esimerkein esille, miten presidentinvaaleja edeltänyt keskustelu keskittyi ehdokkaiden välisen vastakkainasettelun korostamiseen. Ehdokkaat saivat kuitenkin äänensä kuuluviin, joten avoimen poliittisen keskustelun käyminen Bolivian mediassa on yhä mahdollista.
-
(2018)Latinalaisen Amerikan tutkimukseen suuntautuva alue-ja kulttuurin tutkimuksen Pro gradu -tutkielma käsittelee vastarintaa alkuperäiskansojen alueen läpi kulkevaksi suunnitellun valtatiehankkeen yhteydessä Boliviassa, ns. Tipnis-tapauksessa (Territorio Indígena y Parque Nacional Isiboro-Secúre). Tutkielmassa kysytään millaisia toiminnan ja autonomian mahdollisuuksia Tipniksen yhteisöillä ja näitä tukevilla liikkeillä on käsitellyllä ajanjaksolla Evo Moralesin Boliviassa. Millaisia tavoitteita liike asettaa, minkälaisia strategioita se käyttää ja minkälaisia kokemuksia toimijoilla on ”uudesta plurinationaalisesta valtiosta” yhteiskunnallisena rakenteena vastarinnan näkökulmasta? Työ on monipaikkainen etnografia, johon on haettu aineistoa kahden kuukauden ajan Boliviassa Tipnis-alueella, Trinidadissa, La Pazissa ja Cochabambassa. Aineisto muodostuu kolmestatoista haastatteluista, aihepiiriä käsittelevien tapahtumien havainnoimisesta sekä valtamedian ja sosiaalisen median tuottamasta ainestosta. Työ määritellään aktivistitutkimukseksi, eli se on avoimesti kantaaottavaa. Teoreettinen kehys liikkuu valtaa purkavien anarkistisen ja dekoloniaalisen teorian kohtauspisteissä. Anarkismista juontavaa yhteiskuntaekologiaa ja ei-eurooppalaisia epistemologiota yhdistää holismi, jossa ihmisen toiminta nähdään osana kokonaisvaltaista hiearakiatonta ekologiaa. Molemmista lähtökohdista modernit valtarakennelmat kuten kapitalismi ja kansallisvaltio voidaan nähdä koloniaalista valtaa ylläpitävinä ilmiöinä. Haastettelujen perusteella tien rakentaminen nähdään autonomian loukkaukseksi. Vastustajat näkevät tien uhkaavan paikallisia kulttuureja sekä perinteisiä talouden muotoja sekä alueen ekologiaa. Myös ilmastonmuutos nähdään syynä estää metsäkatoa, jota tien rakentamisen on nähty edistävän. Kansanliikkeestä syntynyt hallinto pyrkii delegitimoimaan tien vastustusta yhdistämällä liike imperialismiin ja oikeistoon. Konsensusta kansalaisyhteiskunnan ylläpidetään haltuunottamalla kriittisiä järjestöjä. Toisaalta liikkeellä on tässä kontekstissa myös uudenlaista valtaa, sillä konflikti kansalaisyhteiskunnan kanssa vie hallitukselta kannatuspohjaa. Myös oikeiston epäsuoratuki tuki esimerkiksi mediassa on liikkeelle vahvuus, vaikka se ei itse haluakaan oikeiston kanssa liittoutua. Laajasta tuesta huolimatta, liikkeen määräysvalta pyritään pitämään alueen yhteisöillä. Moninaiset liittolaiset ja vaikutteet tuottavat liikkeelle laajan toimintakeinojen ja argumenttien kirjon. Suoran demokratian ihanne ja siihen kietoutuva suora toiminta luovat yhteyden urbaanien radikaalien ryhmien ja amazonialaisten yhteisöjen välille. Institutionaalisemmat liittolaiset legitimoivat liikettä ja tuovat sille kansainvälistä näkyvyyttä.
Now showing items 1-2 of 2