Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "FUSE-korpus"

Sort by: Order: Results:

  • Lempinen, Juliette (2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan lukiolaisten minimipalautteiden (backchannels) käyttöä, joka tapahtuu valtakunnallisen englannin suullisen kielitaidon kokeessa. Tutkimuskysymyksiä on kolme: (1) Minkä tyyppisiä minimipalautteita näiden lukiolaisten puheesta löytyy? (2) Kuinka yleisiä ne ovat suhteessa toisiinsa? (3) Mikä voisi selittää mahdolliset erot minimipalautteiden käytössä eri oppilaiden välillä? Lähestyn kolmatta tutkimuskysymystä kolmen eri näkökulman kautta: selittääkö eron taitotaso, tehtävätyyppi vai onko kyse yksilöllisistä eroista? Tutkielmani tukena on Anni Sivukarin pro gradu -tutkielma vuodelta 2015, jossa hän tutki samaa ilmiötä HY-talk-projektissa kerätyllä aineistolla. Vertaan tuloksiani Sivukarin tuloksiin tutkielmani lopussa. Aloitan teoriaosuuden käsittelyn isommasta kokonaisuudesta vuorovaikutustaidot (interactional competence), minkä jälkeen käyn läpi vuorovaikutustaitoihin kuuluvaa vuorovaikutuksellista kuuntelemista (interactional listening), ja erityisesti minimipalautteita. Käsittelen minimipalautteiden jaotteluperusteita sekä eri kieliyhteisöjen eroja minimipalautteiden käytössä. Kuvaan lyhyesti myös puhutun vieraan kielen arviointia ja eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoja (EVK) vuorovaikutuksen näkökulmasta. Käytän aineistona FUSE-korpusta (Finnish upper secondary school corpus of spoken English), joka on kaikille avoin verkossa toimiva korpus. Korpus on toteutettu yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa, ja sen tarkoitus on kehittää puhutun englannin kielen opettamista ja arviointia. Korpus koostuu lukiolaisten valtakunnallisen englannin suullisen kielitaidon koesuorituksista. Analyysissa käytetään 20 kokeeseen osallistuneen parin koesuorituksen äänitettä, litteraattia ja oppilaiden suoriutumisesta tehtyä arviointia. Tuloksista käy ilmi, että kaikki minimipalautteiden eri tyypit (minimal responses, reactive expressions, collaborative finishes, repetitions, ja resumptive openers) löytyvät aineistosta. Näiden lisäksi analyysiin on otettu mukaan suomeksi tuotetut minimipalautteet (Finnish occurrences of backchannels). Minimipalautteiden tyypit yleisimmästä vähiten yleisimpään ovat: reactive expressions, minimal responses, resumptive openers, repetitions, collaborative finishes ja Finnish occurrences of backchannels. Selitettäessä oppilaiden eroja minimipalautteiden käytössä tulokset osoittavat, että suomeksi tuotetut minimipalautteet esiintyvät vain heikoimmiksi arvioiduilla puhujilla. Myös tehtävätyypillä näyttää olevan vaikutus siihen, kuinka paljon kukin puhuja tuottaa minimipalautteita: jos tuotettujen minimipalautteiden määrä puhujalla on 31 tai enemmän, on hän silloin ottanut osaa keskusteluun, jonka tehtävätyyppi on ollut ajatuskartta. Yksilölliset erot osoittavat, että alhaisemman taitotason opiskelijat tuottavat enemmän minimipalautteita kuin ylemmän taitotason opiskelijat, mikä on sekä alustavan hypoteesini että Sivukarin tuloksien vastainen. Tulokset liittyen kolmanteen tutkimuskysymykseen eivät osoita olevan kovin selväpiirteisiä.