Browsing by Subject "Facebook"

Now showing items 1-7 of 7

Durga Puja Communalism : A critical discourse analysis of conspiracy theories and hate speech on Facebook

Fairuz, Faria (2023)

Durga puja holds profound religious and social significance as a major Hindu festival in Bangladesh. However, in 2021, this sacred festival was marred by a series of communal violence across the country originating from a Facebook live video. The video accused the Hindus of defaming Islam. During this distressing event, the dissemination of online conspiracy theories and hate speech against Hindus played a crucial role in spreading violence. This study seeks to delve into the complex dynamics of Facebook conspiracy theories and hate speech during the aforementioned attacks. It aims to understand the mechanisms through which Facebook conspiracy theories and hate speech contributed to the instigation and justification of violence against the Hindu community. Data for this study were collected from an anonymous Facebook group. Theoretical concepts such as communalism, epistemic crisis, online echo chambers, filter bubbles, and attention factory have been used to understand the Facebook group members’ engagement with conspiracy theories and hate speech. The qualitative analysis of data reveals three major discourses: discourses of communal hate, discourses of the source of violence, and discourses of rationalizing violence. The study further examines the contribution of Facebook’s algorithm to cultivating conspiracy theories and hate speech and propagating violence.
Feeling Insecure? : Stadi Derby: Football Hooligans, Spectators, Bystanders and General Public

Kuvaja, Miira (2019)

Tarkastelen pro gradu -tutkimuksessani miten eri ryhmät: tavalliset katsojat, sivulliset – kuten ohikulkijat – ja suuri yleisö suhtautuvat Helsingissä pelattavien jalkapallon miesten pääsarjatason paikallisotteluiden yhteydessä tapahtuviin häiriötilanteisiin. Näiden ryhmien lisäksi tapahtumin osallistuu myös ultria, eli intohimoisesti joukkueeseensa suhtautuvia katsojia sekä pieni määrä huligaaneja, jotka aiheuttavat varsinaiset häiriötilanteet. Eri ryhmien suhtautumisen lisäksi tarkastelen, miten kansainvälisen politiikan tutkimuksessa alkunsa saanut turvallistamisteoria toimii kansatieteellisessä eli etnologisessa tutkimuksessa, kun tutkimuskohteena on paikallinen tapahtuma. Lisäksi tarkoitukseni on saada selville, miten Facebook-yhteisöpalvelua voi käyttää aineistonkeruuvälineenä kansatieteellisessä tutkimuksessa. Tarkastelun kohteena olevia otteluja kutsutaan nimellä Stadin derby. Otteluissa pelaa kaksi perinteistä jalkapalloseuraa, Helsingin Jalkapalloklubi (HJK) ja HIFK. Jälkimmäisen noustua pääsarjatasolle saatiin Helsinkiin pitkään odotetut paikallisottelut, jotka aiheuttavat joukkueiden kannattajissa suuria tunteita. Otteluiden myötä tulivat myös häiriötilanteet – suuren maailman jalkapallokulttuuri saapui Helsinkiin hyvässä ja pahassa. Tutkimusmateriaalini tulee useasta lähteestä: salaisesta Facebook-ryhmästä, ryhmähaastattelusta ja järjestäjien haastatteluista. Lisäksi käytän taustamateriaalina artikkeleita Yleisradiolta ja Ilta-Sanomilta. Facebookissa käytän materiaalin hankintaan ensin julkista tutkimussivua ja sen jälkeen salaista tutkimusryhmää. Odotetusti – sosiaalisen median nykyilmapiirin vuoksi – en saanut ensimmäisessä vaiheessa vastauksia tutkimuskysymyksiini. Esitin ryhmässä seitsemän kysymystä, joista kolmen yhteyteen liitin joko artikkelin tai videon tapahtumista. Käytän tutkimuksessa kriittistä diskurssianalyysiä ja lähilukua eri aineistojen analysoimisessa. Näiden ohella käytän apunani tunteisiin liittyvää teoreettista keskustelua. Kaikki ryhmässä vastanneet tuomitsevat huliganismin Osassa tapahtumat aiheuttavat jopa raivoa, pelkoa ja vihaa. Moni ilmoitti, ettei halua lähteä tällaisissa tilanteissa stadionille katsomaan pelejä. Facebook-ryhmän aineiston avulla tuli selkeästi esiin, että lajia ja itse derbyjä tuntevat suhtautuivat häiriötilanteisiin tyynemmin. Osa heistä on ollut derbyissä, eivätkä he olleet kokeneet oloaan turvattomaksi. Tutkimusaineiston ja vastaajien kirjoittamien tunteiden ja näkemysten avulla pystyy myös jäljittämään derbyihin liittyviä turvallistamisen mekanismeja. Yllättävää on, että voimakkaimmin turvallistamista tuottavat media ja lajia tuntemattomat eli ulkopuoliset, eivätkä toimijat, joilla on asemansa vuoksi valta tehdä päätöksiä tilanteen rauhoittamiseksi. Tutkielman kieli on englanti. Sivumäärä 63 + liitteet 3
Go back to your country : Critical discourse analysis of xenophobia in Namibian social media context

Fors, Eveliina (2019)

Muukalaisvihaa on tutkittu eteläisen Afrikan kontekstissa viime vuosina kiihtyvään tahtiin. Tutkimusta on vauhdittanut Etelä-Afrikassa tapahtuneet väkivaltaiset hyökkäykset Afrikkalaisia maahanmuuttajia kohtaan vuosina 2008 ja 2015, joissa kuoli kymmeniä ja tuhannet joutuivat maanpakoon. Namibia mielletään usein Etelä-Afrikan pikkuveljeksi, ja monet Etelä-Afrikasta löydettävät ilmiöt toistuvat Namibiassa. Akateeminen tutkimus on keskittynyt lähinnä Etelä-Afrikkaan ja Botswanaan, jonka vuoksi halusinkin keskittyä tutkimaan muukalaisvihaa Namibian kontekstissa. Koska aiheesta ei ole tehty paljon aiempaa tutkimusta, tutkielmani aineisto koostuu namibialaisten sosiaalisessa mediassa käydyistä keskusteluista. Analysoin ainoistoa diskurssianalyyttisin keinoin. Lopulliseen analyysiin valikoitui 779 kommenttia kahdeksasta artikkelista, jotka oli julkaistu namibialaisen uutissivuston Facebook-tilillä. Aloitin analysoinnin jakamalla kommentit kategorioihin niiden sisältämien diskurssien perusteella, jonka jälkeen tavoitteenani oli löytää mitä viitekehyksiä namibialaiset käyttävät perustellessaan omia mielipiteitään maahanmuuttajista, ja millä tavoin maahanmuuttajia puolustetaan. Toiseksi halusin saada selville, koetaanko tietyt kansallisuudet uhkaavammiksi muihin verrattuna. Tutkimuksessa käy ilmi, että namibialaiset kokevat maahanmuuttajat uhkana niin henkilökohtaisille kuin kansallisille resursseille. Maahanmuuttajia myös toiseutettiin, eikä heidän koettu olevan osa ’meitä’. Monet namibialaiset käyttivät maahanmuuttajia myös syntipukkeina ja syyttivät heitä niin hintojen noususta kuin korkeasta tyttömyysprosentista.Toisaalta muukalaisvihaisia kommentteja paheksuttiin syvästi ja maahanmuuttajia kohtaan koettiin solidaarisuutta – mutta vain jos maahanmuuttajat olivat muualta Afrikasta. Kiinalaisia maahanmuuttajia ei puolustettu kommenteissa lainkaan, ja heidät koettiin myös suurimpana uhkana namibian luonnovaroille ja koskemattomuudelle.
Les attitudes envers le voile musulman en France : Une analyse du positionnement dans des commentaires sur la page Facebook de Décathlon

Laiho, Minea (2019)

Tutkielma käsittelee musliminaisten huiviin liittyviä asenteita Ranskassa. Tutkielman tavoitteena on löytää syitä sekä kielteisille että myönteisille asenteille. Tavoitteena on myös nostaa esiin musliminaisten omia ajatuksia vaatetuksestaan, sillä näitä harvemmin kuulee julkisessa diskurssissa. Tutkielmassa tarkastellaan ensinnäkin, minkälaisista aiheista väitellään, kun kyse on musliminaisten käyttämästä huivista. Toiseksi selvitetään, millä tavalla ihmiset asennoituvat huiviin. Tutkielmassa annetaan myös erityishuomio musliminaisten kommenteille. Lopuksi analysoidaan, miten näitä esitettyjä mielipiteitä perustellaan. Tutkimuskysymyksiin vastataan diskurssianalyysin avulla. Tutkielmassa huomioidaan aineiston konteksti (minkälaisella alustalla kommentit on tuotettu sekä yhteiskunnallinen tilanne Ranskassa) ja teoreettisena lähtökohtana hyödynnetään kielitieteen teoriaa asennoitumisesta subjektiivisuuden ilmausten avulla sekä argumentaatioteorioita. Tutkimusaineistona on 236 kommenttia, jotka on kirjoitettu ranskalaisen urheiluvälinevalmistajan Décathlonin Facebook-sivulle. Helmikuussa 2019 Décathlon ilmoitti alkavansa myydä musliminaisille suunnattua urheiluhuivia, mutta ilmoitti päivää myöhemmin Facebook-sivullaan peruuttavansa aikeensa. Tämän ilmoituksen alle kirjoitetut huiviin liittyvät kommentit ovat tämän tutkimuksen aineistona. Aineisto luokiteltiin ensin sisällönanalyysin menetelmin kategorioihin sen mukaan, minkälaisista aiheista kommenteissa puhuttiin. Tämän jälkeen aineistosta tutkittiin kielitieteellisen diskurssianalyysin avulla, millä tavalla aineistossa kommentoineet Facebook-käyttäjät asennoituivat huiviin kommenteissaan. Tutkimuksessa havaittiin, että käyttäjät väittelivät monista aiheista. Suurimmaksi osaksi kommentit kuitenkin liittyivät Ranskan tasavallan arvoihin ja periaatteisiin sekä siihen, mitä huivi edustaa ja miksi huivia käytetään. Käyttäjät asennoituivat kommenteissaan eri tavoin, joko kielteisesti, myönteisesti tai neutraalisti. Musliminaiset asennoituivat huivin käyttöön ja sen kaupallistamiseen myönteisesti ja he pyrkivät kommenteissaan luomaan vastadiskursseja heitä vastustaville diskursseille. Näkemyksiä perusteltiin eri tavoin, mutta yleisimpinä argumentteina käytettiin Ranskan arvoja ja periaatteita, etenkin vapautta ja laïcité-periaatetta (valtion tunnustuksettomuus). Tärkeä tutkimustulos oli, että eri tavoin huiviin asennoituvat käyttivät samoja perusteluja argumenteilleen. Tutkimus osoittaa, että syitä huiviin liittyville negatiivisille asenteille Ranskassa on monia: huivi nähdään ulkomaalaisena, Ranskan arvoja ja periaatteita vastustavana käytäntönä, joka rajoittaa naisten vapautta ja on uhka Ranskalle tai ranskalaisille naisille. Tutkimus osoittaa kuitenkin myös, että monet eivät näe huivin käyttöä ongelmallisena. Tutkimuksessa havaittiin, että musliminaiset nähdään usein alistettuina uhreina, jotka tulisi pelastaa huivin kaltaisilta käytänteiltä. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että monet ranskalaiset musliminaiset käyttävät huivia vapaasta tahdostaan eivätkä koe sen olevan vastoin Ranskan arvoja. Eräs tärkeä johtopäätös onkin, että tietyt ranskalaiset arvot ja periaatteet ymmärretään eri tavoin. Esimerkiksi laïcité-periaatteen katsotaan yhtäältä takaavan oikeuden käyttää huivia ja toisaalta rajoittavan oikeutta käyttää uskonnollisia symboleja julkisissa paikoissa.
Shared Stories of Rescue Cats : Online Narratives and Affective Resonance

Joki, Milla-Maria (2019)

This thesis examines Facebook posts that Finnish animal welfare associations have published about rescue cats. The object of analysis is established as ‘rescue cat stories’ – a particular kind of narrative that tells the story of one or many cats who are rescued or attempted to be rescued by people who work or volunteer for animal welfare associations. Drawing from the fields of feminist animal studies and critical animal studies, the analysis discusses what thematic elements are prominent in viral rescue cat stories that promote neutering and how these stories are constructed narratively and affectively in a social media environment. The research material consists of four individual narratives: three stories of individual cats and one story of a feral cat colony. In order to locate the research topic, the study discusses what kind of differences and similarities there are in animal welfare, animal rights, and animal liberation philosophies, how the philosophies tend to interlock in certain contexts, and where animal rescue work is located in relation to other forms of animal advocacy. Finnish animal rescue work, which has previously been marginalised in academic research, is regarded with a feminist sensitivity that pays heed to the gendered nature of the caring work that rescue workers are involved in while also taking into account the risk of speciesism that follows from considering only some species as ‘protectable’ and ‘lovable’. In agreement with recent research that has been conducted in the field of feminist animal studies, the analysis contests the stark binary of abolitionism and welfarism and suggests that it is crucial to consider interspecies entanglements without resorting to ableist rationalisations that argue that it would be better for dependent domesticated animals to go extinct than to live as vulnerable beings. The topic of the research is analysed thematically with the help of Sara Ahmed’s theorisation of affects, affective economies, and sticky concepts and Susanna Paasonen’s theorisation of viscerally grabbing resonances. Additionally, Ruth Page’s delineation of mediated narrative analysis is employed in order to distinguish what is characteristic of stories that are shared in a social media environment. The methodological concept of ‘shared stories’ further informs the multimodal, mediated, and participatory nature of narratives that are produced, reproduced, and encountered in a social media environment. The analysis identified the act of naming, death, and mourning as prominent thematic elements that form the backbone of viral rescue cat stories. While the act of naming serves an important role in establishing cats as individuals, it does not seem to entail as much power to ignite the affective economy of a shared story as the aspects of death and mourning do. The goal of all the stories studied in the thesis is to promote feline neutering, but neutering as such does not seem to be sticky enough to ignite the affective economy of a post. Therefore, the research material suggests that the kind of stories that provided a sufficiently contextualised account of naming, death (or the risk of death), and mourning were more likely to grab the audience and generate interactions. Finally, the analysis concludes by stating that while it is possible that the affect-based focus on sharing a particular kind of reaction entails the risk of resonating in anthropocentric registers, other-oriented animal narratives can also have the power of inspiring simulative, other-directed empathy.
Social- och hälsovårdsministeriets svenskspråkiga kriskommunikation under coronapandemin

Järvi, Julianna (2022)

Covid-19 har globalt medfört ökat behov för intensifierad kriskommunikation något som i det tvåspråkiga Finland betyder att det är ytterst viktigt att medborgarna i landet får information på båda inhemska språken. I denna studie undersöks en statlig myndighets webbtexter i Finland. Syftet med avhandlingen är att kartlägga hurdana nya kommunikationsformer det har uppstått tack vare sociala medier och hur social- och hälsovårdsministeriet (SHM) har tagit vara på de nya kommunikationsformerna i sin svenskspråkiga kriskommunikation på Facebook under coronapandemin. Materialet för denna undersökning utgörs av social- och hälsovårdsministeriets Facebook-inlägg, som samlades in i början av året 2022. Materialet består av 30 olika inlägg, som har blivit indelade i kategorier, enligt inläggens innehåll och publikationsdatum. Samtliga inlägg är coronarelaterade och faller därför inom ramen för kriskommunikation. Som metod används innehållsanalys och fokus ligger på den induktiva ansatsen. Både manifest och latent innehåll kommer att granskas noga. I avhandlingen tillämpas även kvantitativa och kvalitativa metoder. I den teoretiska referensramen lyfts bland annat fram studier om svenskt myndighetsspråk, klarspråk och flerspråkig kriskommunikation. Tidigare forskning visar att webbplatsen uppskattas mycket som en plattform för myndighetskommunikation men att svenskspråkiga myndighetstexter publiceras alltför sällan i relation till de finskspråkiga texterna. En anledning till detta är att det inte finns tillräckligt med yrkeskunnig personal, som kan producera texter på båda nationalspråken. Att kunna skriva texter på klarspråk är också en konst i sig som kräver övning. Resultaten visar att social- och hälsovårdsministeriet publicerade den första coronarelaterade texten på svenska 17.4.2020. Med tanke på språklig jämlikhet, beaktas de svenskspråkiga inte alls under de första 2.5 månaderna, då SHM började publicera sina coronarelaterade inlägg. Detta strider emot språklagen. Det som SHM lyckas hyfsat bra med är att följa klarspråksprinciperna, speciellt då det kommer till texternas utseende och till att skriva det viktigaste först. Något som i sin tur är förvånansvärt är att SHM oftast använder passiv i sina texter. Att SHM använder passiv istället för aktiv är intressant med tanke på att detta skapar distans mellan textens avsändare och mottagare, samtidigt som det strider mot språkliga rekommendationer. Det är viktigt att SHM lägger mer fokus på sin svenskspråkiga kriskommunikation i framtiden, för att den svenskspråkiga befolkningens språkliga rättigheter ska uppfyllas.
Syrian Identities on Facebook : Case Study of Pro-Regime Facebook Pages and Groups in War-time Syria

Lehikoinen, Mikko (2019)

Tässä tutkielmassa analysoidaan Syyrian regiimin kannattajien Facebook-sivuja ja -ryhmiä, niissä julkaistua materiaalia, sekä käyttäjien vuorovaikutusta vuoden 2019 heinäkuusta syyskuuhun. Tutkielmassa kysytään, miten Syyrian regiimin kannattajat käyttävät Facebookia identiteetin ja yhteisöllisyyden diskursiiviseen tuottamiseen, merkityksellistävät sodan vaikeita kokemuksia, ja legitimoivat Syyrian regiimiä erityisesti itsen ja toisen representaatioiden kollektiivisen tuottamisen kautta. Tutkielma pyrkii arabiankieliseen lähdemateriaaliin perustuvana tapaustutkimuksena ja diskurssianalyysina tarkastelemaan aikaisemmin hyvin vähän tutkittua demografiaa – Syyrian regiimiä kannattavia syyrialaisia – ja heidän kokemustaan sodasta. Analyysi rakentuu useamman pääteeman ympärille. Tutkimuksessa pohditaan Assadien perheen ja Syyrian armeijan roolia nationalistisina symboleina ja analysoidaan marttyyrien ja haavoittuneiden asemaa internetissä tapahtuvissa yhteisöllisyyden performansseissa. Toiseuden rakentaminen terrorismina, ja uskonnon rooli regiimin kannattajien maailmassa muodostavat toisen tulkinnallisen akselin, minkä lisäksi analysoidaan sitä, kuinka ’virallinen’ Syyria asemoidaan suhteessa kansainväliseen yhteisöön ja miten sodan traumaa kompensoidaan toisaalta tuottamalla kuva normaalista ja toimivasta yhteiskunnasta, ja kuinka toisaalta yhteisöllisyyttä rakennetaan idyllisen menneisyyden kollektiivisen muistelun kautta. Tämän lisäksi työssä pohditaan, mikä Facebookin merkitys Syyrialaisille regiimin kannattajille on laajemmin, ja mitä eri käyttötarkoituksia se käytännössä palvelee. Tutkielman löydösten perusteella kysytään, onko sektarianismiin perustuvia selitysmalleja kenties sovellettu Syyrian sotaan turhan kritiikittömästi, todetaan, että Syyrian regiimi ja sen kannattajat käyvät tärkeässä mielessä ’eri sotaa’ kuin aseistettu oppositio, ja korostetaan Syyrian regiimin kannattajien merkitysmaailmaan kohdistuvan tutkimuksen tärkeyttä. Lisäksi pohditaan Facebookin ominaisuuksia erilaisten sosiaalisten prosessien mahdollistajana ja sitä, miten Facebookin erityispiirteet muovaavat alustalla tapahtuvaa vuorovaikutusta.

Now showing items 1-7 of 7

Browsing by Subject "Facebook"

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO