Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Käännöstiede"

Sort by: Order: Results:

  • Revision käsite käännösteoriassa ja teoksen Ajatella! Filosofiaa tytöille ja pojille, osa 1 suomentamisessa 
    Holvas, Noora (2020)
    Tutkielmani on muodoltaan käännösgradu eli se sisältää itse käännöksen lisäksi myös aiheeseen liittyvän teorian esittelyä ja sen pohjalta käännöksestä tehtyä analyysiä. Tutkielma muodostuu kolmesta laajemmasta osiosta: johdanto-osiosta, käännösosiosta ja kommenttiosiosta. Lisäksi tutkielman loppuun on liitetty 12 sivun pituinen tiivistelmä ranskaksi. Käännösosio sisältää suomentamani teoksen Ajatella! Filosofiaa tytöille ja pojille, osa 1 (128 sivua, A5-koko), jonka alkukielinen teos on nimeltään Les Goûters Philo. Teos on lapsille suunnattu kuvitettu kirja, joka käsittelee ihmiselämään liittyviä filosofisia kysymyksiä käytännönläheisesti ja humoristisesti. Teos ei ole perinteinen kuvakirja, vaikka tekstin lomaan onkin sijoitettu asiayhteyteen sopivia ja tekstiin liittyviä kuvia sekä lisukkeena itsenäisiä puhekuplia tai tekstikylttejä. Se käy myös oppikirjasta, muttei varsinaisesti ole sellainen, kuten ei myöskään satukirja – lukija voi itse valita millaisena teoksen lukee. Tutkielmani ensimmäisessä osassa esittelen kääntämiseen ja kääntämisen työprosessiin liittyvää revision teoriaa. Teoreettinen viitekehykseni nojautuu pääasiassa Brian Mossopin (2001) teoriaan revisiosta. Käännöksen revisiointiin perehdyttäessä tarkastellaan muutoksia käännöksen eri versioiden välillä, ei vain alkutekstin ja lopullisen version välillä. Revisioinnin tutkimuksessa pyritään hahmottamaan, minkälaisia muutoksia, minkä takia ja miten käännökseen tehdään käännösprosessin aikana. Tutkielmassani lähestyn kääntäjän revisiointia ohjaavaa päätöksentekoprosessia eri näkökulmista. Tutkielmani kolmannessa osiossa oman käännökseni analyysissa vertailen omaa (itse-revisiota) revisiointiversiotani kustantajan tekemään. Niitä vertailtaessa voidaan havaita, miten käännös muokkautuu ennen lopullista versiota, ja nähdä, miten erilaiset revisioinnin strategiat vaikuttavat käännöksen lopputulokseen. Erilaisissa revision vaiheissa ja versioissa nähdään esimerkiksi kääntäjän ja kustantajan erilaiset ratkaisut, niiden välillä tehty valinta ja sen vaikutus lopulliseen käännökseen. Revisiointiratkaisujen tutkimus osoitti, että erityisesti käännöksen funktio, kustantajan lapsilukijoille suuntaama oppikirja, muokkasi käännöstä kotouttavaksi.
  • Voivatko kuolleet kajaa, sopiiko merralla ajaa? : Riimit Sergej Êseninin runoelman Pantokrator suomennostyön haasteena 
    Virtanen, Julia (2020)
    Kuvailen pro gradu -työssäni venäläisen runoilijan Sergej Êseninin (1895−1925) runoelman Pantokrator (1919) käännösprosessia ja esitän työn lopputuloksena syntyneen käännökseni runoelmasta. Tutkielmani on kommentoitu käännös, ja tutkimusmenetelmäni on empiirinen. Työni tutkimusmateriaalina on Êseninin kirjoittama runoelma Pantokrator (1919) ja runoelmasta laatimani käännös Kaikkivaltias. Kiinnitän työssäni huomiota erityisesti käännöksen riimien keksimisen haasteisiin. Työni teoreettisen viitekehyksen muodostaa Katharina Reissin ja Hans J. Vermeerin skoposteoria Christiane Nordin lisäyksin. Lisäksi käytän työssäni kirjallisuudentutkimuksen runoanalyysin käsitteitä ja kuvakielen analysointiin sovellan Benjamin Hrušovskin viitekehysanalyysimallia. Skoposteorian mukaan käännösprosessin aluksi määritellään käännöksen skopos eli funktio tai tarkoitus. Skoposteoriassa huomiota kiinnitetään adekvaattisuuteen, käännöksen toimivuuteen omassa kontekstissaan. Skoposteorian mukaan käännöksen tulee myös noudattaa lojaaliusperiaatetta eli vastata käännöksessä mukana olevien kulttuurien käsitystä kääntämisestä. Käännökseni skopos on välittää lukijalle käsitys Êseninin runoelman aiheesta, tunnelmasta ja siitä, miten ja mitä keinoja käyttäen runoelma on kirjoitettu. Pantokratorin aihe on yhteiskunnallinen muutos tai toive muutoksesta. Rakenteeltaan runoelma on säännönmukainen: siinä on käytetty riimiä ja runoelman osasta toiseen vaihtuvaa mittaa. Êseninille tyypillinen värikäs kuvakieli on myös Pantokratorin keskeisiä tyylikeinoja. Riimien rakentaminen käännökseen on yksi suurimpia runouden kääntämisen haasteita. Kääntäessään runoa tai runoelmaa runomittaan ja pyrkiessään luomaan käännösrunoon loppusoinnut, kääntäjä saa olla erityisen tarkkana, että käännös vastaa lojaaliusperiaatteen mukaan yleistä käsitystä kääntämisestä eli on tarpeeksi uskollinen lähtötekstin merkityssisällölle. Tärkeää on myös adekvaattisuus. Mielestäni huolellinen lähtötekstin analyysi on tärkeä pohja, jota vasten voi tarkastella eri käännösratkaisuja varsinkin lojaaliuden näkökulmasta. Käännöksen runomitan ja riimityksen luomisessa käytän työssäni apuna metristä pohjakaavaa. Käännöksessäni on osasta toiseen vaihtuva mitta, mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman yhteensointuvia riimejä, ja siitä saa mielestäni käsityksen Pantokratorin aiheesta ja tunnelmasta. Riimeissä tavoittelen mahdollisimman suurta äänteellistä yhtenäisyyttä niillä ehdoilla, että käännös kuitenkin noudattaa lojaaliusperiaatetta ja toimii tulokielisenä runoelmana.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO