Browsing by Subject "Naiskansanedustajat"

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen suomenkielisten pilalehtien tekemiä julkaisuja ensimmäisistä naiskansanedustajista 1.6.1906–16.4.1908. Tutkittuna aikakautena oli käynnissä suuri murroskausi, jossa Keisari Nikolai II:n hyväksyi eduskuntauudistuksen ja siirryttiin yksikamariseen eduskuskuntaan. Naiset saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden yksikamarisen eduskuntauudistuksen kanssa vuonna 1906 ja ensimmäiset yksikamariset eduskuntavaalit järjestettiin 15.–16.3.1907. Eduskuntaan valittiin 19 naista: Iida Aalle-Teljo, Eveliina Ala-Kulju, Hedvig Gebhard, Aleksandra Gripenberg, Lucina Hagman, Anni Huotari, Mimmi Kanervo, Liisi Kivioja, Hilda Käkikoski, Maria Laine, Sandra Lehtinen, Dagmar Neovius, Alli Nissinen, Jenny Nuotio, Hilja Pärssinen, Maria Raunio, Hilma Räsänen, Miina Sillanpää ja Iida Vemmelpuu. Naiskansanedustajat toimivat eduskunnassa lyhyen eduskuntakauden ajan, koska keisari Nikoilai II hajotti eduskunnan 6.4.1908. Tänä aikana pilalehdet reagoivat vallalla oleviin tapahtumiin, naisten oikeuksien paranemiseen ja naiskansanedustajiin. Olen jakanut tutkimukseni kolmeen aikakauteen, jolloin naiskansanedustajien elämässä tapahtui muutoksia: naisten äänioikeus ja vaalikelpoisuus 1.6.–31.12.1906, eduskuntavaaliehdokkuus ja ensimmäiset yksikamariset eduskuntavaalit 1.1.–22.5.1907 ja naisten pääsy eduskuntaan ja naisten toimiminen eduskunnassa 23.5.1907–16.4.1908. Lähdeaineiston avulla tutkin millä tavoilla naiskansanedustajia pilkattiin ja kuvattiin pilalehdissä ilmestyneissä kirjoituksissa: pilakuvissa, pilkkalauluissa ja -runoissa, vitseissä ja kirjoituksissa. Mitkä olivat aiheet mistä julkaisut tehtiin? Miksi heidät kuvattiin tietyllä tavalla? Julkaisujen avulla tutkin, miten ja millä keinoilla naisia pilkattiin ja minkälaista aineistoa lehdissä julkaistiin. Tutkimukseni ensisijaisena lähteenä käytän Valtiopäiväasiakirjoja vuosilta 1907–1908 ja vuosina 1906–1908 ilmestyneitä suomenkielisiä pilalehtiä: Suomalaisen puolueen Tuulispäätä, Suomen Sosialidemokraattisen puolueen Kurikkaa ja Nuorsuomalaisen puolueen Velikultaa. Käytän tutkimuksen metodina kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Olen tutkinut 183 pilalehteä, joista olen valinnut tutkimukseni kannalta tärkeimmät julkaisut tarkempaan analyysiin. Tutkimukseni on osa historiantutkimusta ja analysoin ja tutkin pilalehtien julkaisujen historiallisia taustoja naisten kuvaamiselle pilalehdissä. Ensimmäisiä naiskansanedustajia kohdeltiin eri tavoin pilalehtien ja aikakausien mukaan. Naisten saadessa äänioikeuden, miehille esitettiin erilaisia ohjeita naisten käytösten ohjaamiseen. Vaimoja tulisi ohjata miesten haluamaan suuntaan ja tästä syystä miesten tulisi kieltää vaimoiltaan naisten oikeuksia ajavien puheiden kuunteleminen. Naiskansanedustajista suurin osa toimi agitaattoreina, jotka kuvattiin epäpätevinä ja osaamattomina työhönsä. Naisten eduskuntatyöskentely vaikuttaisi negatiivisesti miesten asemaan ja muuttaisi perheen sisäisiä hierarkioita ja sukupuolirooleja. Naisten perheen ulkopuolinen työ passivoisi perheen miespuoliset jäsenet ja jättäisi heidät kotiin. Naisten äänioikeus vaikuttaisi kodeissa työskenteleviin palvelijoihin, joille oikeus valita antaisi heille mahdollisuuden valehdella työnantajalleen ja samalla harrastaa sopimattomia suhteita. Naiskasanedustajat kuvattiin epäpäteviksi eduskuntatyöhön ja kaikki lehdet ottivat kantaa naisten eduskunnassa pitämiin puheenvuoroihin. Kaikki lehdet seurasivat tarkasti sanomalehtiä ja eduskuntakauden alkaessa lehdillä oli toimittajia seuraamassa istuntoja. Naisten tekemät aloitteet saivat aikaan voimakasta kritiikkiä ja niistä julkaistiin lehdissä pilakuvia, kirjoituksia, pilkkarunoja ja -lauluja. Naisten eduskuntatyöhön liittyvät pilalehtien julkaisut olivat henkilökohtaisempia ja ottivat suoraan kantaa naisten siviilisäätyyn, vanhapiikuuteen, ulkonäköön ja käyttäytymiseen. Tuulispää vitsaili naisille muita lehtiä maltillisemmin. Naiskansanedustajille vitsaileminen oli tapa vahvistaa oman puolueen asemaa ja saada naiset naurunalaisiksi. Suomalaiseen puolueeseen liitettiin voimakas elitismi ja yläluokkaisuus, joka näkyi Kurikan ja Velikullan julkaisuissa. Etenkin Suomalaisen puolueen Hilda Käkikoski oli usein lehtien julkaisuissa esillä ja hänelle vitsailtiin hänen uskonnollisen vakaumuksensa ja siveellisyytensä takia.