Browsing by Subject "Radio-orkesteri"

Tässä tutkimuksessa kartoitetaan elävä taidemusiikin konserttitoiminta Helsingissä sotavuosina 1939–1944 eli talvisodan, välirauhan ja jatkosodan ajalta. Tällaista kattavaa musiikkikentän kartoitusta tuolta ajalta ei ole aiemmin tehty. Olennainen tutkimuskysymys on sota-ajan aiheuttamien haasteiden kartoitus. Tutkimalla sotavuosien musiikkielämän ohjelmistopolitiikkaa ja vastaanottoa haetaan vastauksia siihen, miten sota-aika on heijastunut konserteissa ja niiden ohjelmistoissa ja miten merkitykselliseksi yleisö on elävän musiikkielämän kokenut. Tutkimuksen viitekehys on historiallinen. Aineisto on kerätty arkistotutkimuksen menetelmin ja useita eri lähteitä vertailemalla on pyritty mahdollisimman kattavaan kokonaisuuteen. Tutkittava aineisto on kirjallisuuden lisäksi kerätty musiikki-instituutioiden arkistoista sekä aikakauden lehdistöstä. Työ etenee kertomalla ensin yleisemmin sotavuosien arjesta ja kulttuurielämästä. Sen jälkeen esitellään ensin Helsingin kahden suurimman musiikki-instituution, Helsingin kaupunginorkesterin ja Suomalaisen Oopperan toimintaa sotavuosina. Sitten kartoitetaan muut musiikkikentän toimijat. Analyysiosiossa kerrotaan ensin poikkeusolojen haasteista ja sitten syvennytään sotavuosien ohjelmistopolitiikkaan ja konserttien ja siellä esityn musiikin vastaanottoon. Tutkimuksen loppupäätelmä on, että sotavuosina Helsingissä on ollut runsas ja monipuolinen musiikkielämä. Suuret musiikkitoimijat ovat yrittäneet toimia mahdollisimman normaalisti. Niiden rinnalla on ollut paljon yksittäisiä konsertteja ja musiikkitilaisuuksia. Suurimmat käytännön haasteet ovat olleet ilmahälytykset ja miesten joutuminen asepalvelukseen. Suomalaisen musiikin esittäminen on kasvanut hieman ja venäläistä musiikkia ei ole soitettu juuri lainkaan. Taidemusiikin kenttä on kokenut populaarimusiikin suosion kasvun uhkana ja asiasta on käyty sotavuosina paljon keskustelua. Taidemusiikin tapahtumissa on ollut sotavuosina paljon yleisöä. Musiikin ja kulttuurin on katsottu tuovan virkistystä ja henkistä tukea poikkeuksellisen arjen keskellä. Siksi elävän musiikkitoiminnan merkityksen voidaan katsoa olleen sota-aikana suuri.