Browsing by Subject "Työssä oppiminen"

Työelämän ja työn ollessa murroksessa työssä oppiminen on yhä keskeisemmässä osassa työntekijän ja organisaation toiminnan kannalta. Aiemman tutkimuksen valossa työssä oppimisessa nähdään korostuvan informaali luonne ja vuorovaikutuksen merkitys. Vuorovaikutus kietoutuu työssä oppimiseen monin tavoin muodostaen sille erityisen oppimisympäristön ja vaikuttaen siihen mahdollistavana tai haittaavana tekijänä. Sosiaalisen vaihdannan avulla voi syntyä vuorovaikutussuhteita, joista voi kehittyä hyvälaatuisia, millä puolestaan voi olla positiivinen merkitys koettuihin työssä oppimisen mahdollisuuksiin. Esimiehillä ja työtovereilla nähdäänkin olevan mahdollistava rooli työssä oppimisessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa työntekijöiden kokemuksia työssä oppimisen mahdollisuuksista ja selvittää, miten työpaikan vuorovaikutussuhteiden laatu selittää työntekijän kokemusta työssä oppimisen mahdollisuuksista omassa työyhteisössään. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisilla tutkimusmenetelmillä. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella yhdestä viestintäalan organisaatiosta. Vastauksia saatiin 131 kappaletta. Analyysissa testattiin esimies-alaissuhteen laadun ja työtoverisuhteen laadun yhteyttä koettuihin työssä oppimisen mahdollisuuksiin. Tulosten perusteella vastaajat kokivat työssä oppimisen mahdollistuvan melko hyvin omassa työyhteisössään. Työssä oppimisen mahdollisuuksiin liittyvillä tekijöillä vaikuttaisi myös ilmenevän käänteisiä merkityksiä. Vastaajat kuvailivat esimies-alaissuhteitaan keskimäärin hyvälaatuisiksi ja työtoverisuhteitaan vielä parempilaatuisiksi. Tulokset myös osoittivat, että esimies-alaissuhteen laatu ja työtoverisuhteen laatu olivat positiivisesti yhteydessä työntekijän kokemukseen työssä oppimisen mahdollisuuksista. Lisäksi havaittiin, että esimies-alaissuhteen laatu selitti vahvemmin koettujen työssä oppimisen mahdollisuuksien vaihtelua kuin työtoverisuhteen laatu. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että työpaikan vuorovaikutussuhteet ovat merkityksellisiä koettujen työssä oppimisen mahdollisuuksien kannalta ja suhteisiin tulisi panostaa. Tulokset viittaavat siihen, että työssä oppiminen on hyvin moniulotteinen ilmiö, jonka selittämiseksi malliin tulisi lisätä vuorovaikutussuhteiden laadun lisäksi muitakin selittäviä tekijöitä. Muut tutkimuksessa kartoitetut työssä oppimisen mahdollisuuksiin liittyvät tekijät tukevat aiempien tutkimusten havaintoja. Jatkossa tulisi pohtia, miten työssä oppimisen mahdollisuuksia ja työpaikan vuorovaikutussuhteiden luonnetta tulisi mitata, jotta näiden ilmiöiden suhdetta voitaisiin ymmärtää paremmin.