Browsing by Subject "Wildcat-korpus"

Tarkastelen tutkielmassani, kuinka englantia vieraana kielenä puhuvat käyttävät kommunikatiivisia strategioita erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Tavoitteena on selvittää, millaisia suoria ja vuorovaikutukseen liittyviä kommunikatiivisia strategioita puhujat käyttävät, sekä vaikuttaako heidän keskustelukumppaninsa kielellinen tausta kommunikatiivisten strategioiden käyttöön. Tutkimuksessa käytettiin Dörnyein ja Scottin luomaa taksonomiaa ja kommunikatiivisten strategioiden määritelmiä (1997). Tutkimuksessa käytetty aineisto on valikoitu Wildcat Corpus of Native- and Foreign-Accented English -korpuksesta (Van Engen et al. 2010). Aineisto koostuu 24 englanninkielisestä dialogista, joissa osanottajat yrittävät ratkaista korpusta varten kehitettyä, eroavaisuuksien löytämiseen pohjautuvaa tehtävää (Diapix). Tutkittavia dialogi-ryhmiä on kolme: N—NN (natiivi ja ei-natiivi), NN1—NN1 (kaksi ei-natiivia, joilla on yhteinen äidinkieli) ja NN1—NN2 (kaksi ei-natiivia, joilla on eri äidinkieli). Tutkimus toteutettiin kuuntelemalla aineiston keskustelut ja tunnistamalla tutkittavat kommunikatiiviset strategiat keskusteluista ELAN-ohjelman avulla. Kaikkia tutkittavia strategioita esiintyi aineistossa, mutta toiset osoittautuivat huomattavasti yleisemmiksi kuin toiset. Tulokset osoittavat, että eniten kommunikatiivisia strategioita esiintyi NN1—NN2 -dialogeissa, seuraavaksi eniten NN1—NN1 dialogeissa ja vähiten N—NN -dialogeissa. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että englantia vieraana kielenä puhuvat käyttävät osittain erilaisia kommunikatiivisia strategioita puhuessaan natiivipuhujan kanssa, kuin puhuessaan toisten ei-natiivien kanssa. Natiivipuhujan kanssa kommunikoidessaan ei-natiivit näyttävät suosivan vuorovaikutukseen liittyviä strategioita, kun taas suorat strategiat olivat yleisempiä toisen ei-natiivin kanssa keskusteltaessa.