Browsing by Subject "William Laud"

Kautta historian, aaveita ja kummituksia on usein pidetty enteinä epäonnesta ja lähestyvästä kuolemasta. Tämä tutkielma tarkastelee tapausta, jossa aaveita käytettiin tarkoituksellisesti loanheittokampanjassa, jonka tavoitteena oli varmistaa, että Canterburyn arkkipiispa William Laud (1573-1645) päätyisi teloitettavaksi. Arkkipiispa Laud nautti kuningas Kaarle I:n suosiota ja oli aikansa vaikutusvaltaisimpia henkilöitä Englannissa. Englannin sisällissodan syttyessä 1640-luvun alussa Laudin onni kuitenkin kääntyi ja hänet vangittiin ja teloitettiin maanpetturina. Laud hankki uransa aikana pitkän listan vihamiehiä, ja hänen tultuaan viimein vangituksi vuonna 1641 nämä viholliset pääsivät vapaasti julkaisemaan aggressiivisia Laudin vastaisia pamfletteja. Laudia vastaan hyökkääviä pamfletteja kirjoitettiin 1640-luvun alussa lukuisista eri näkökulmista, mutta tämä teksti keskittyy analysoimaan pamfletteja, jotka käyttivät aaveita retorisena keinona viestinsä vahvistamiseksi. Tutkielma käsittelee kuutta pääosin anonyymia vuosina 1641-45 julkaistua tekstiä, jotka ovat monilta osin hyvin tyypillisiä aikansa pamfleteiksi, mutta tarjoavat toisaalta kirjoittajiensa käyttöön ainutlaatuisen retorisen arsenaalin. Aavehahmoja satiirisissa teksteissään käyttävät Laudin vastaiset pamflettien kirjoittajat kykenivät esimerkiksi kuvaamaan teksteissään Laudin edesmenneitä liittolaisia tätä jyrkästi vastustamaan palaavina aaveina sekä esittämään arkkipiispan itsensä pilkallisessa valossa taikauskoisena ja harhaisena, ja tätä kautta uskonnollisena auktoriteettina täysin epäuskottavana. Laudin vastaiset aavekertomukset ovat sikäli historiallisesti mielenkiintoisia, että niitä tutkimalla on mahdollista tarkastella aaveiden ja kuoleman kulttuurihistorian, uuden ajan pamflettikirjallisuuden historian, sekä reformaation jälkeisten uskonnollisten konfliktien historian yhtymäkohtaa. Arkkipiispa Laudia säälimättä pilkkaavat satiiriset aavekertomukset osoittavatkin osaltaan niin poliittisesti latautuneiden pamflettien tehokkuutta kuin myös monitulkintaisten aavehahmojen mahdollisten narratiivisten käyttötarkoitusten laajaa kirjoa. Laudin vastaiset kummituskertomukset eivät tietenkään yksinään aiheuttaneet aikansa merkittäviä historiallisia mullistuksia, mutta ne olivat omalta osaltaan tehokkaita ja taitavasti rakennettuja yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineitä.