Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Yhdysvaltain 1900-luvun romaanikirjallisuus"

Sort by: Order: Results:

  • Korhonen, Veera (2020)
    Tutkielmassani “There Are Different Truths”: Identity and Reality in Bret Easton Ellis’s Glamorama” käsittelen Bret Easton Ellisin vuonna 1998 ilmestynyttä romaania Glamorama. Romaani sijoittuu Ellisin tähänastisessa tuotannossa keskivaiheeseen yhdessä kohua herättäneen teoksen American Psycho (1991) kanssa. Glamorama näyttää olevan yhteiskuntasatiiria kulutushysterian vallassa elävästä maailmasta, mutta sisältää myös useita muita elementtejä. Teoksen moniulotteisuus tekee siitä myös haastavan analysoitavan. Teoksen tematiikassa korostuvat vahvasti peilikuvien symboliikka, sekä identiteetin rakentuminen ja pirstaloituminen postmodernissa yhteiskunnassa. Näitä teemoja käsittelen myös tutkielmassani. Lisäksi tutkin, kuinka todellisuus rakentuu ja hajoaa romaanin maailmassa. Ellis esittää identiteetin pirstaloitumista postmodernissa maailmassa muun muassa kaksoisolento -motiivin kautta. Käsittelen kaksoisolentoja sekä jungilaisten arkkityyppien että uudempien teorioiden avulla. Analysoin kaksoisolentojen merkitystä niin juonessa kuin identiteetin hajoamisen ilmentymänä. Postmodernin identiteetin käsitettä tutkin myös Christopher Laschin ja Jean Baudrillardin teorioiden kautta. Tämän lähestymistavan kautta käsittelen postmodernin yhteiskunnan vaikutusta identiteettiin ja siihen, kuinka se ilmenee romaanin päähenkilössä Victor Wardissa. Tutkin myös romaanissa esitetyn todellisuuden luonnetta. Romaanissa todellisuus on epävarma käsite ja pyrin selvittämään sen eri tasoja. Päähenkilön esittämä todellisuus on pirstaleinen, vääristynyt ja mahdollisesti myös keinotekoisesti luotu. Apunani olen käyttänyt mm. Jean Baudrillardin teoriaa hypertodellisuudesta sekä Guy Debordin spektaakkeliyhteiskunnan käsitettä. Analysoin myös romaanin suhdetta omaan aikakauteensa ja siihen, mitä se kertoo aikakaudestaan myös suhteessa tähän päivään. Yhteenvetona totean, että Ellisin pyrkimys satiiriin jää monimutkaisen juonikuvion alle, mutta että teos silti onnistuu kuvaamaan yhteiskunnan pinnallisuutta ja yksilöön kohdistuvia vaatimuksia.