Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Zadie Smith"

Sort by: Order: Results:

  • Ängeslevä, Viivi (2019)
    Tarkastelen tutkielmassani Zadie Smithin romaanin Swing Time (2016) kuvausta Ison-Britannian keskiluokkaisen ihmisen identiteetistä sekä yhteiskuntaluokista. Keskeisimmät sosiologiset ja yhteiskunnalliset lähteeni ovat Pierre Bourdieun teoria luokista sekä kaksi 2010-luvulla toteutettua tutkimusta Ison-Britannian luokista, BBC:n ja sosiologi Mike Savagen tutkimusryhmän toteuttama Great British Class Survey ja sosiologi Will Atkinsonin luokkamalli. Identiteetin ja diskurssien tarkastelulle pohjan antavat Stuart Hall, Michel Foucault ja Paul Ricœur. Kerronnan ja kerronnallisen identiteetin tutkimuksen tukena käytän James Phelanin ja Marin Klepperin tutkimuksia. Luen Swing Timen temaattisena, ideologisena teoksena, joka kuvaa Ison-Britannian luokkayhteiskunnan eriarvoisuutta. Tutkielmassani liitän teoksen sen kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen kontekstiin eli ympäröiviin sekä hierarkioita ja stereotypioita ylläpitäviin diskursseihin. Isossa-Britanniassa on korostettu esimerkiksi yksilöllisiä kykyjä ja ”likvidiä moderniteettia” luokka-aseman merkityksen kustannuksella. Smithin hysteeriseksi realismiksi kutsuttu kirjallinen tuotanto sekä jatkaa että kritisoi näitä diskursseja. Määritän tutkielmassa Swing Timen keskeisten päähenkilöiden asemat GBSC:n ja Atkinsonin malleissa. Huomaan päähenkilö-kertojan ja tämän äidin hahmojen kuvaavan periytyvän kulttuurisen pääoman merkitystä luokka-asemalle ja aseman nousulle. Traceyn hahmo personifioi vastapainona alaluokkien alistettua asemaa. Päähenkilö-kertojan subjektiivinen minäkerronta kuvaa tutkielmani mukaan keskiluokkaista ajattelutapaa. Tutkin päähenkilö-kertojan käsitystä identiteetistään, väärintulkitsevaa kerrontaa sekä muita keinoja, joilla romaanissa näytetään kertojan väistelevän luokka-asemien merkitystä ja täten myös omaa keskiluokkaisuuttaan. Se on tutkimukseni väitteeni mukaan nykyhetken keskiluokkaiselle ihmiselle tyypillinen piirre; keskiluokka on muuttunut niin, etteivät perinteiset käsitykset sen piirteistä enää päde. Keskiluokan tärkein uusi piirre on etninen monimuotoisuus. Päähenkilö-kertoja näe diskurssien vaikutusta itseensä ja koittaa samastua ryhmiin, jotka hän jaottelee individualistisen ajattelun ohjeistamana yksittäisten ominaisuuksien, kuten lahjakkuus tai etnisyys, mukaan. Se ei tuota toivottua tulosta eli eheää identiteettiä, tuntemusta pysyvyydestä. Näin Swing Time todistaa, että brittiläisen ihmisen identiteetin sekä mahdollisuuksien ja rajoitusten elämässä määrää pohjimmiltaan aina luokka-asema.
  • Holm, Krista (2015)
    Zadie Smithin teosta On Beauty postetnisenä romaanina tulkitseva tutkielma tarkastelee Smithin teoksessa ilmenevää monimutkaista etnisyyden tematiikkaa David A. Hollingerin luoman postetnisyyden käsitteen näkökulmasta. Tutkielma pyrkii avaamaan romaanin teemoja etnisyyteen liittyvän tutkimuksen käsitepohjaa uudistavan postetnisyyden tarjoamien tulkintamallien avulla. Samalla se pohtii, millaisten esteettisten ja kerronnallisten ratkaisujen puolesta teos voidaan määritellä postetniseksi romaaniksi. Hollingerin näkemyksiin perehtymällä tutkielmassa selvitetään, mitä postetnisyys tarkoittaa ja millaisiin tutkimuksellisiin tarpeisiin sen on tarkoitus vastata. Käsitteen syntyyn vaikuttaneita tutkimuksellisia ongelmia kartoitetaan Hollingerin lisäksi Rogers Brubakerin näkemysten kautta. Tutkielmassa käsitellään myös Mark Steinin hahmottelemaa postetnisen romaanin määritelmää ja Mita Banerjeen postetnisyyteen kohdistuvaa kritiikkiä. Steinin, Hollingerin ja Banerjeen näkemyksiä soveltamalla tutkielma analysoi On Beautyn henkilöhahmoja ja pohtii, mistä romaanissa vallitseva etninen hämmennys johtuu. Tutkielmassa myös osoitetaan, että On Beauty vastaa esteettisten, kerronnallisten ja temaattisten valintojensa takia Steinin postetnisen romaanin määritelmää.