Browsing by Subject "baltologia"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2024)Tässä tutkielmassa kartoitetaan liettuan verbaaliprefiksien semanttista käyttöalaa ja produktiivisuutta korpuslähtöisiä mittaustapoja hyödyntäen. Samalla selvitetään, vaikuttaako prefiksien semanttisen käyttöalan laajuus niiden produktiivisuuteen. Liettuassa on 12 verbaaliprefiksiä, joilla on moninaisia vaikutuksia verbien semantiikkaan. Morfologisella produktiivisuudella puolestaan tarkoitetaan tietyn morfologisen kategorian kykyä muodostaa uusia sanoja. Morfologisen produktiivisuuden tutkimus on vielä verrattain nuorta ja vailla vakiintunutta tutkimusmetodiikkaa. Tässä tutkimuksessa hyödynnetään Harald Baayenin esittämiä metodeja mitata toteutunutta, laajentuvaa ja potentiaalista produktiivisuutta. Tiettynä mittausindikaattorina näissä metodeissa pidetään hapax legomenoneita eli sanojen kertaluontoisia esiintymiä korpuksessa. Liettuan verbaaliprefiksejä puolestaan ei ole juurikaan tutkittu produktiivisuuden näkökulmasta. Tutkielman tarkoituksena on siis tarkoitus toimia paitsi kokoavana katsauksena liettuan verbaaliprefiksien semantiikkaan myös tarjota uutta tietoa niiden produktiivisuudesta. Tutkimuksen aineistona käytetään prefiksillisten verbien esiintymiä kolmessa eri lähteessä: liettuan nykysanakirjassa, internetkorpuksessa sekä kaunokirjallisuuskorpuksessa. Tutkimuksen analyysiosuus toteutetaan kahdessa osassa. Ensimmäisessä kartoitetaan kunkin verbaaliprefiksin semanttinen käyttöala hyödyntäen sanakirjoissa esiintyviä määritelmiä, kielioppeja sekä prefikseistä aiemmin tehtyä tutkimuksia. Toisessa osassa mitataan verbaaliprefiksien produktiivisuutta Baayenin metodien mukaan kartoittamalla prefiksien lemmataajuus, hapaksitaajuus sekä hapaksitaajuuden ja kokonaissanamäärän suhde. Tämän lisäksi tarkastellaan verbaaliprefiksien produktiivisuutta neologismilähtöisestä näkökulmasta vertaamalla sanakirja- aineiston esiintymistä internet- ja kaunokirjallisuuskorpuksessa. Tutkimustuloksista selviää, että kullakin verbaaliprefiksillä on oma prototyyppinen, useimmiten spatiaalinen merkityksensä, jonka ympärille semanttinen käyttöala rakentuu. Käyttöalaan vaikuttavat mm. prefiksiä vastaavan preposition kantamat merkitykset sekä verbien leksikalisoituminen. Korpusaineiston perusteella prefikseillä pa- ja su- on suurin toteutunut ja laajentuva produktiivisuus, prefiksillä par- puolestaan pienin. Suurin potentiaalinen produktiivisuus sen sijaan on prefiksillä par- ja pienin prefikseillä pa- ja at-. Prefiksien semanttisen käyttöalan ja produktiivisuuden eri arvojen välillä on havaittavissa tiettyjä yhteneviä tendenssejä, mutta kokonaiskorrelaatio on varsin vähäinen. Monoseemisimmäksi katsottu prefiksi par- on myös lemmataajuudeltaan alhaisin, mutta lemmataajuudeltaan korkeinta pa-prefiksiä ei myöskään voi pitää järin polyseemisenä. On pääteltävissä, että polyseemisyyden lisäksi prefiksien produktiivisuuteen vaikuttaa niiden kieliopillistuneisuuden taso sekä aspektuaalisten funktioiden käyttöpotentiaali eri verbien yhteydessä.
-
(2020)Tässä pro gradu -tutkielmassa vertaillaan liettualaisia ja suomalaisia toisen maailmansodan aikaisia kirjeitä. Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti sitä, kuinka suomen ja liettuan kielellä kirjoitettujen kirjeiden sisältö ja teemat eroavat toisistaan ja mitä samankaltaisuuksia niistä löytyy. Lisäksi esitellään kirjeiden kieli ja tyyli. Luonteeltaan samanlaista vertailevaa tutkimusta ei ole suomalaisten ja liettualaisten sota-ajan kirjeistä aiemmin tehty, minkä vuoksi tutkimuksen taustateoriana on hyödynnetty liettualaista kirjetutkimusta, suomalaista sota-ajan kirjeiden tutkimusta sekä sisällönanalyysia. Tutkimalla liettualaisia ja suomalaisia sota-ajan kirjeitä voidaan päästä mahdollisimman lähelle yhtenäistä sotakokemusta, jossa riittää tutkittavaa myös tulevaisuudessa. Tämä pro gradu -tutkielma on tutkimusalaltaan monitieteellinen sijoittuen baltologian, sosiolingvistiikan sekä uuden sotahistorian tieteenaloihin ja tutkimusote on luonteeltaan vertaileva. Pääasiallisena aineistona tutkielmassa on käytetty sota-ajan kirjekokoelmia, jotka koostuvat kahden liettualaisperheen sekä yhden suomalaisen perheen sodanaikaisesta kirjeenvaihdosta. Liettualaisten kirjeiden alkuperä on Mūsų Laiškai (suom. Meidän kirjeemme) -kirjeiden keruuprojektista. Suomalaisaineiston kirjeet ovat peräisin Kansallisarkiston sota-arkistosta. Metodina kirjeiden teemojen selvittämiseksi käytetään kvalitatiivista sisällönanalyysia, jossa kirjeitä ryhmitellään teemoittain käytettyjen ilmaisujen perusteella. Tutkielmassa tarkastellut kirjekokoelmat sisältävät niin arkipäiväisiä kuin sotatapahtumista kertovia teemoja. Uskonnollista diskurssia aineistossa esiintyy niin liettualaisissa kuin suomalaisissa kirjeissä. Toistuvia aiheita ovat myös ikävä, terveydentilantiedustelut, sää, elintarvikepula ja maataloustyöt. Liettualaisten ja suomalaisten kirjeiden teemojen samankaltaisuus kertoo siitä, että tulokset voivat hyvinkin vastata suuremman joukon mielikuvia ja kokemuksia. Kirjoitustyyliltään liettualaiset kirjeet ovat enemmän puhekielisiä ja murteella kirjoitettuja kuin suomalaiset kirjeet. Tutkitun aineiston pohjalta voidaan todeta, että liettualaiset ja suomalaiset sota-ajankirjeet vuosien 1939 ja 1945 välillä sisältävät paljon samankaltaisuuksia niin sisällöllisiltä teemoiltaan kuin tyyliltään, noudattaen kirjeiden peruskonventioita. Vaikka tämän tutkielman kirjekokoelma-aineiston sisällölliset yhteneväisyydet ovat hyvin lähellä toisiaan, ei niiden perusteella voida tehdä laajempaa yleistystä liettualaisten ja suomalaisten sota-ajan kokemushistoriasta, sillä aineisto ei rajallisuudessaan yletä kuvaamaan suurempaa ryhmää tai kokonaista kansakuntaa. Aineistona käytettyjen kirjeiden samankaltaisuus antaa kuitenkin varovaisia viitteitä siitä, että tulokset voisivat hyvinkin heijastaa myös suuremman joukon mielikuvia ja kokemuksia Suomessa ja Liettuassa. Mikrohistoriallisen tarkastelun kautta on mahdollista löytää jaettua sotakokemusta, jonka jo makrohistoriallinen tarkastelu Liettuan ja Suomen sota-ajan kokemuksista on osoittanut; Liettua ja Suomi olivat toisen maailmansodan aikana kaksi pientä kansaa, kahden suurvallan välissä.
Now showing items 1-2 of 2