Browsing by Subject "baltologia"

Tässä pro gradu -tutkielmassa vertaillaan liettualaisia ja suomalaisia toisen maailmansodan aikaisia kirjeitä. Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti sitä, kuinka suomen ja liettuan kielellä kirjoitettujen kirjeiden sisältö ja teemat eroavat toisistaan ja mitä samankaltaisuuksia niistä löytyy. Lisäksi esitellään kirjeiden kieli ja tyyli. Luonteeltaan samanlaista vertailevaa tutkimusta ei ole suomalaisten ja liettualaisten sota-ajan kirjeistä aiemmin tehty, minkä vuoksi tutkimuksen taustateoriana on hyödynnetty liettualaista kirjetutkimusta, suomalaista sota-ajan kirjeiden tutkimusta sekä sisällönanalyysia. Tutkimalla liettualaisia ja suomalaisia sota-ajan kirjeitä voidaan päästä mahdollisimman lähelle yhtenäistä sotakokemusta, jossa riittää tutkittavaa myös tulevaisuudessa. Tämä pro gradu -tutkielma on tutkimusalaltaan monitieteellinen sijoittuen baltologian, sosiolingvistiikan sekä uuden sotahistorian tieteenaloihin ja tutkimusote on luonteeltaan vertaileva. Pääasiallisena aineistona tutkielmassa on käytetty sota-ajan kirjekokoelmia, jotka koostuvat kahden liettualaisperheen sekä yhden suomalaisen perheen sodanaikaisesta kirjeenvaihdosta. Liettualaisten kirjeiden alkuperä on Mūsų Laiškai (suom. Meidän kirjeemme) -kirjeiden keruuprojektista. Suomalaisaineiston kirjeet ovat peräisin Kansallisarkiston sota-arkistosta. Metodina kirjeiden teemojen selvittämiseksi käytetään kvalitatiivista sisällönanalyysia, jossa kirjeitä ryhmitellään teemoittain käytettyjen ilmaisujen perusteella. Tutkielmassa tarkastellut kirjekokoelmat sisältävät niin arkipäiväisiä kuin sotatapahtumista kertovia teemoja. Uskonnollista diskurssia aineistossa esiintyy niin liettualaisissa kuin suomalaisissa kirjeissä. Toistuvia aiheita ovat myös ikävä, terveydentilantiedustelut, sää, elintarvikepula ja maataloustyöt. Liettualaisten ja suomalaisten kirjeiden teemojen samankaltaisuus kertoo siitä, että tulokset voivat hyvinkin vastata suuremman joukon mielikuvia ja kokemuksia. Kirjoitustyyliltään liettualaiset kirjeet ovat enemmän puhekielisiä ja murteella kirjoitettuja kuin suomalaiset kirjeet. Tutkitun aineiston pohjalta voidaan todeta, että liettualaiset ja suomalaiset sota-ajankirjeet vuosien 1939 ja 1945 välillä sisältävät paljon samankaltaisuuksia niin sisällöllisiltä teemoiltaan kuin tyyliltään, noudattaen kirjeiden peruskonventioita. Vaikka tämän tutkielman kirjekokoelma-aineiston sisällölliset yhteneväisyydet ovat hyvin lähellä toisiaan, ei niiden perusteella voida tehdä laajempaa yleistystä liettualaisten ja suomalaisten sota-ajan kokemushistoriasta, sillä aineisto ei rajallisuudessaan yletä kuvaamaan suurempaa ryhmää tai kokonaista kansakuntaa. Aineistona käytettyjen kirjeiden samankaltaisuus antaa kuitenkin varovaisia viitteitä siitä, että tulokset voisivat hyvinkin heijastaa myös suuremman joukon mielikuvia ja kokemuksia Suomessa ja Liettuassa. Mikrohistoriallisen tarkastelun kautta on mahdollista löytää jaettua sotakokemusta, jonka jo makrohistoriallinen tarkastelu Liettuan ja Suomen sota-ajan kokemuksista on osoittanut; Liettua ja Suomi olivat toisen maailmansodan aikana kaksi pientä kansaa, kahden suurvallan välissä.