Browsing by Subject "bedömning"

Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia lukiolaisten mielipiteitä mahdollisesta ruotsin suullisen kielitaidon osakokeesta ylioppilaskirjoituksissa Suomessa. Vaikka suullista kielitaitoa opetetaan osana lukion kielten kursseja, ei se kuitenkaan sisälly yhdenkään kieliaineen ylioppilaskokeeseen. Syynä tähän voidaan nähdä muun muassa suullisen kielitaidon arvioinnissa esiintyvät haasteet, joita kartoitan tarkemmin teoriaosiossani. Tutkimustani pohjustaa myös ensi vuonna toimeenpantava lukion opetussuunnitelma (LOPS2019) sekä suullisen kielitaidon arvioinnin tulevaisuuden näkymät ylioppilaskokeessa. Sen lisäksi, että tutkin lukiolaisten ajatuksia ja mielipiteitä suullisen kielitaidon kokeesta osana ylioppilaskokeita, tutkin myös näihin ajatuksiin johtavia tekijöitä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lukiolaiset haluaisivat lisää suullisia harjoituksia ruotsin tunneille. Koska lukiolaisten mielipiteitä suullisesta ylioppilaskokeesta on tutkittu kuitenkin vain melko suppeasti, olen päättänyt tarkastella lukiolaisia laajemmin neljästä eri kaupungista: Vaasasta, Tampereelta, Helsingistä sekä Jyväskylästä. Asuinalueen lisäksi kartoitan myös oppimäärän sekä taitotason yhteyttä lukiolaisten mielipiteisiin. Olen kerännyt tutkimusaineistoni Google Forms -kyselyn avulla ja analysoin sitä sekä laadullisin että määrällisin tutkimusmenetelmin. Määrällisen analyysin lisäksi käytän tutkimusmenetelmänäni laadullista sisällönanalyysia. Tutkimuksestani selvisi, että lukiolaisten mielipiteet ylioppilaskokeen suullisesta osakokeesta jakaantuvat sekä positiivisiin että negatiivisiin. Vaikka suuri osa näkee suullisen kielitaidon tärkeänä kielen osa-alueena, pitää osa lukiolaisista suullista koetta liian stressaavana ja haastavana. Kaksikielisessä Vaasassa lukiolaiset käyttävät ruotsia useammin ja monipuolisemmin koulun ulkopuolella, minkä lisäksi suurin osa vaasalaisista aikoo kirjoittaa ruotsin ylioppilaskokeissa. Ilmiö on kuitenkin päinvastainen Jyväskylässä ja Tampereella, joissa suurin osa vastanneista ei aio kirjoittaa ruotsia ylioppilaskokeissa eikä osallistua ruotsin suulliselle kurssille. Ruotsinkielisen väestön määrällä voidaan täten nähdä jonkinlainen yhteys kyseisessä kaupungissa asuvien lukiolaisten ajatuksiin. Myös oppimäärällä ja kielitaidolla nähdään olevan yhteys lukiolaisten ajatuksiin suullisesta ylioppilaskokeesta. Suurin osa B-ruotsia opiskelevista lukiolaisista ei aio osallistua ruotsin kirjoituksiin tai puhekurssille, kun taas A-ruotsin lukijoiden tilanne on päinvastainen. Tämän lisäksi lukiolaisten taitotason voidaan nähdä vaikuttavan mielipiteisiin niin, että ne, jotka osaavat kieltä paremmin, suhtautuvat myös suullisen kielitaidon testaamiseen ylioppilaskokeissa positiivisemmin.