Browsing by Subject "characterization"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2019)Tutkielma käsittelee koodinvaihtoa historiallisessa fiktiossa. Erityisenä huomion kohteena on se, miten ja milloin muita kieliä (useimmiten Saksaa ja Ranskaa) esiintyy kolmessa englannikielisessä historiallisessa romaanissa joko koodinvaihdon tai muiden menetelmien kautta ja miten nämä vaikuttavat hahmojen karakterisointiin. Työssä tarkastellaan tekstin ominaisuuksiin stilistisen analyysin avulla. Teoreettisenä viitekehyksenä käytetään Carol Myers-Scottonin "tunnusmerkkisyyden mallia" (Markedness Model), jonka avulla analysoidaan koodinvaihdon funktiota suhteessa hahmojen välisiin valtarakenteisiin, ja Meir Sternbergin "käännösmimesistä" (translational mimesis), jota käytetään erilaisten teksissä esiintyviin kielten representaatioden luokitteluun. Tutkimuksen kohteena on kolme toisen maailmansodan aikaan sijoittuvaa kirjaa: Markus Zusakin The Book Thief (2005), Anthony Doerrin All the Light We Cannot See (2014) sekä Heather Morrisin Tattooist of Auschwitz (2018). Tutkimus osoittaa, että saksalaiset hahmot kuvataan yleisemmin negatiivisesti kuin muut hahmot. Saksankieliset koodinvaihdot liittyvät usein sotaan tai negatiivisiin tunteisiin, ja jopa The Book Thief:issä, jossa kaikki hahmot ovat saksalaisia, saksaa puhuvina esitetyt hahmot ovat useammin kovempia luonteeltaan, kun taas sympaattisina esitetyt hahmot puhuvat saksaa harvemmin. Vahvin vastakkainasettelu kansalaisuuksien välillä näkyy All the Light -kirjassa, jossa ranskalaiset hahmot ovat miellyttävämpiä, ja miellyttävänä esitetty saksalainen päähenkilö puhuu enemmän ranskaa kuin saksaa. Kirjoissa esiintyy monia erilaisia tapoja edustaa kieliä, joita hahmot puhuvat. Koodinvaihto on yleistä Book Thief sekä All the Light -kirjoissa, kun taas Tattooist-kirjassa vieraita kieliä edustetaan tyypillisesti eksplisiittisen attribuution kautta (esim. ”Hän kirosi ranskaksi.”). Kielten representaatiomenetelmät eivät ole vaikuttaneet siihen, miten kriitikot ja lukijat ovat ottaneet ne vastaan. Tähän todennäköisesti vaikuttaa se, että monikielisyys kuuluu luontevana osana historiallisen fiktion genreen, erityisesti toiseen maailmansotaan sijoittuvan fiktion kontekstissa, eikä koodinvaihto näin ollen yllätä tai häiritse lukukokemusta.
-
(2017)Pro gradussani tarkastelen naishahmoja John Greenin kirjoissa Looking for Alaska, An Abundance of Katherines, Paper Towns ja The Fault in Our Stars. Tutkielmani tavoitteena on selvittää miten naishahmoja kuvataan Greenin kirjoissa ja miten se eroaa mieshahmojen kuvauksesta. Lisäksi pohdin mediarepresentaation tärkeyttä etenkin nuorille suunnatussa kirjallisuudessa sekä sitä, ovatko Greenin naishahmot autenttisen tuntuisia. Teoriataustana käytän teoksia hahmojentutkimuksen, feministisen kirjallisuusteorian, kerronnantutkimuksen ja stereotyyppientutkimuksen alueilta. Tutkimusmenetelmänäni on tekstin huolellinen lukeminen, eng. ’close reading’, teoria-aineistooni nojautuen. Aineistonani käytän Greenin kirjojen lisäksi hänen omia mielipiteitään, kommenttejaan ja vastauksiaan, joita hän on esittänyt lukuisissa blogeissaan. Pro graduni keskeisimpiä tuloksia on se, että naishahmot on esitetty eri tavalla kuin mieshahmot, etenkin kun kyseessä ovat muut kuin nimettömät sivuhenkilöt. Naishahmoihin liitetään enemmän fyysiseen viehättävyyteen liittyviä piirteitä ja heidät on kuvattu vähemmän persoonallisiksi kuin miespuoliset henkilöhahmot. Vaikka hahmonkehitystä tapahtuu, se on usein sidoksissa miespuoliseen päähenkilöön. Naispuoliset henkilöhahmot ovat myös miespäähenkilön epäluotettavan kerronnan varassa, The Fault in Our Stars pois lukien. Totean Greenin kirjojen olevan kohdistettu pääosin teini-ikäisille tytöille. Koska representaatio vaikuttaa sekä kuvaan omasta itsestä että toisista, on tärkeää että se olisi monipuolista. Greenin kirjoissa naishahmojen representaatio on melko yksipuolista, mikä vähentää autenttisuutta. Naishahmojen autenttisuutta edustaa parhaiten The Fault in Our Stars, koska siinä on naispäähenkilö, jonka kerrontatyyli on melko realistinen. Autenttisuutta luodaan myös henkilöhahmojen omilla stereotypioilla, maailmankuvilla, huumorilla ja luonteenpiirteillä, sekä kerronnan keinoin. Green ilmaisee monissa kommenteissa olevansa tietoinen kirjojensa puutteista etenkin vähemmistöjen edustamisen suhteen sekä naishahmojen roolien suhteen, ja tämä tiedostaminen näkyy verratessa The Fault in Our Starsin naiskertojaa muiden kirjojen mieskertojiin. Green tekee naishahmojen yksinkertaistetun kuvittelun ja romantisoinnin ongelmallisuutta selväksi myös kirjoissa, joissa se on esillä toistuvana teemana, etenkin Paper Townsissa.
-
(2020)Tutkielman aiheena on tarkastella kahden fiktiivisen henkilöhahmon rakentumista semioottis-kognitiivisena prosessina sekä lukijan kiintymyssuhdetta henkilöhahmoihin. Tutkimuksen kohteena on kaksi Neil Gaimanin fantasiakirjaa: Coraline ja The Graveyard Book sekä erityisesti teosten päähenkilöt. Pyrin osoittamaan, että henkilöhahmojen rakentuminen on prosessi, joka yhdistää tekstin lingvistiset elementit ja lukijan kognitiiviset mielentoiminnot. Lähestymistavassani hyödynnän Jonathan Culpeperin näkemystä henkilöhahmojen pohjimmaisesta dualismista sekä tulkinnan kaksisuuntaisuudesta. Pyrin myös havainnollistamaan potentiaalisia syitä sille, miten ja miksi lukijan kiintymyssuhde henkilöhahmoihin rakentuu niin psykologisten kuin neurobiologisten prosessien kautta. Kiintymyssuhteen analysoinnissa hyödynnän tutkimuksia mm. peilineuronien toiminnasta, sekä tunnereaktioista. Ensimmäinen tulkintasuunta henkilöhahmon rakentumisessa ottaa huomioon, millä tavoin hahmo välittyy tekstistä lukijalle. Tarkastelun kohteina ovat sanavalinnat, fokalisaatio ja metaforinen kieli, jotka kiinnittävät lukijan huomion päähenkilöön tekstitasolla. Tämän lisäksi ne aikaansaavat lukijassa mielentoimintoja, jotka täydentävät, yhdistävät ja tulkitsevat luettua tekstiä verraten sitä aikaisempaan eksplisiittiseen ja implisiittiseen tietoon ihmisistä. Toinen tulkintasuunta ottaa huomioon, millä tavoin ja millaiseksi henkilöhahmo rakentuu ensisijaisesti lukijan aikaisemman tiedon ansiosta. Tarkastelun kohteina ovat lukijan perustavanlaatuiset ajatusmallit, joita hän tiedostamattaankin soveltaa kohdatessaan fiktiivisen henkilöhahmon. Tämän tulkintasuunnan analysoinnissa hyödynnän mm. Lisa Zunshinen katsausta mielenteoriaan (Theory of Mind). Tutkielmani osoittaa, että edellä mainitut tulkintasuunnat eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan täydentävät toisiaan. Fiktiivistä henkilöhahmoa ei voi mieltää ainoastaan lingvististen elementtien summaksi tai lukijan kognition luomaksi itsenäiseksi kokonaisuudeksi, sillä tekstin ja mielen aikaansaamat prosessit ovat hyvin tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Tutkielmani osoittaa myös, että lukijan kiintymyssuhde fiktiivisiin henkilöhahmoihin on valtaosin väistämätöntä. Kiintymyssuhde muodostuu automaattisten ja implisiittisten prosessien, kuten tunnereaktioiden kautta niin psykologisella kuin neurobiologisella tasolla.
Now showing items 1-3 of 3