Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "chengyu-idiomi"

Sort by: Order: Results:

  • Leng, Yuhan (2020)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract Maisterintutkielmassani perehdyn kiinalaisten chengyu-idiomien kääntämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia erilaisia käännösstrategioita on käytetty kiinalaisten chengyu-idiomien suomeksi kääntämisessä ja samalla pohtia mahdollisia syitä kyseisiin käännösratkaisuihin. Kiinnitän huomioni myös käännösratkaisujen toteutumiseen siinä määrin kuin se on tutkimuksen kannalta tarpeellista. Tutkimukseni johtavana hypoteesina on, että kiinalaiset chengyu-idiomit käännetään suomeksi useimmiten selittävällä normaali-ilmauksella ja harvemmin kohdekielisellä idiomilla. Pyrin tutkielmassani vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Miksi kiinalainen chengyu-idiomi on vaikeaa kääntää muille kielille? Millaisia keinoja on käytettävissä chengyu-idiomeja käännettäessä kiinasta suomeen? Chengyu-idiomi on tärkeä osa kiinan kieltä. Kiinan kielen erikoisuutena sitä on jo tutkittu määrällisesti melko paljon maailmassa, mutta sitä ei ole juurikaan tutkittu kieliparissa suomi-kiina. Tutkimukseni täyttää täältä osin chengyun tutkimuskentässä olevaa aukkoa. Lyhyesti selitettynä chengyu-idiomit ovat tietynlaisia, yleensä neljästä kiinalaisesta kirjoitusmerkistä koostuvia kiinteitä ja idiomaattisia ilmauksia, joihin on kiteytynyt pieneen tilaan paljon kulttuuriin sidonnaista informaatiota. Siksi chengyu-idiomin merkitys on vaikea päätellä sen koostuvien komponenttien merkityksien perusteella, mikä aiheuttaa eniten vaikeuksia kääntäjälle, jolta edellytetään kiinan kielen kokonaisvaltaista hallintaa ja kiinalaiseen kulttuuriin perehdytystä. Tutkimukseni yleisenä teoreettisena viitekehyksenä on deskriptiivinen käännöstutkimus, jonka pyrityksenä on tarkastella käännöksiä ja käännösmenetelmiä objektiivisesti. Tutkimuksen aineisto koostuu kiinalaisen tieteiskirjailijan kirjoittamasta teoksesta Santi (2008) ja suomentaja Rauno Sainion siitä tekemästä käännöksestä Kolmen kappaleen probleema (2018). Luokittelen aineistostani löytyvät chengyu-idiomit (189 kpl) ja niiden käännökset viiteen ryhmään käytettyjen käännösmenetelmien mukaan: 1) kääntäminen kohdekielisellä idiomilla 2) kääntäminen sananmukaisella ilmauksella 3) kääntäminen selittävällä normaali-ilmauksella 4) kääntäminen deskriptiivisellä ilmauksella ja 5) poisto. Aineiston analyysin perusteella sain selvitettyä, että hypoteesini toteutui. Yleisin tapa kääntää chengyu-idiomi on kääntäminen selittävällä ilmauksella. Kaikista chengyu-idiomeista 127 kappaletta (67%) on käännetty suomeksi selittävällä ilmauksella. 33 kpl (18%) on käännetty sananmukaisesti. Chengyu-idiomi on saanut deskriptiivisen käännöksen 13 tapauksessa (7%). Kääntämiseen kohdekielisellä idiomilla on kääntäjä turvautunut 10 tapauksessa (5%) ja on vielä 6 idiomia (3%), jotka on jätetty kääntämättä. Kääntäjälle ensisijaiseksi suositeltava ohje chengyu-idiomin kääntämisestä on korvaaminen kohdekielisellä idiomilla, jolloin chengyu-idiomin todellinen merkitys, kuvaannollisuus ja värikkyys säilyvät parhaiten käännöksessä. Kieli- ja kulttuurieroista johtuen kohdekielestä on kuitenkin hyvin vaikea löytää sopivia vastineita chengyu-idiomille, joten kääntäjän tulee nojautua muihin käännösstrategioihin. Kääntäjä soveltaa selittäviä käännösratkaisuja eniten sen takia, että chengyu-idiomin merkitys välittyy sillä tavalla kohdekielen lukijoille vaivattomasti selkeällä kielellä ja väärinymmärrys vältetään. Toisaalta chengyu-idiomin kuvaannollisuus ja ilmeikkyys kärsivät näkyvästi viestin siirtämisessä.
  • Cai, Yida (2024)
    Tässä tutkielmassa käsitellään kiinankielisessä Xu Sanguanin elämä ja verikaupat -romaanissa esiintyvien reaalioiden ja chengyu-idiomien suomentamisen strategioita. Tutkielmassa keskitytään siihen, millaisia käännösstrategioita reaalioiden ja chengyu-idiomien suomentamiseen on käytetty, ja miten käännöksen lukija voi ymmärtää näiden käytettyjen käännösstrategioiden kautta syntyvien reaalioiden ja idiomien suomennokset. Tutkimuksessa myös vertaillaan reaalioiden ja chengyu-idiomien kääntämiseen käytettyjä strategioita kotouttavuuden ja vieraannuttavuuden näkökulmasta. Aineistossa esiintyy yhteensä 100 reaaliaa ja 85 chengyu-idiomia. Reaaliat on luokiteltu Kujamäen (1998: 26–27) esittämän luokittelutavan mukaan kuuteen teemaan: yhteiskunta, vapaa-aika, erisnimi, luonto, mytologia ja arkielämä. Reaalioiden käännösstrategioiden määrittämisessä on hyödynnetty Leppihalmeen (2001) ehdottamia strategioita, joita ovat muun muassa vierassanan suora siirtäminen, käännöslaina ja eksplikoiminen. Aineistosta löytyi myös neljä tapausta, joissa Leppihalmeen ehdottamia strategioita oli käytetty yhdistelmänä. Chengyu-idiomien käännösstrategioiden määrittämisessä on puolestaan hyödynnetty Guon ja Linin (2019) esittämiä strategioita, joita ovat muun muassa kirjaimellinen kääntäminen ja vapaa kääntäminen. Analyysin perusteella erisnimien kääntämiseen on käytetty erityisesti vierassanan suoraa siirtämistä, jota pidetään vieraannuttavana strategiana. Reaalioiden, jotka eivät ole erisnimiä, kääntämiseen on käytetty hieman useammin kotouttavia käännösstrategioita, mutta yleisellä tasolla voidaan todeta, että vieraannuttavia ja kotouttavia strategioita on näissä tapauksissa käytetty lähes saman verran. Reaalioiden kääntämiseen verrattuna chengyu-idiomien kääntämiseen on käytetty selvästi useammin kotouttavia strategioita, joista vapaata kääntämistä on käytetty eniten. Se johtuu analyysin perusteella eri syistä, kuten siitä, että idiomin idiomaattinen merkitys ei perustu sen kirjaimelliseen merkitykseen. Analyysin perusteella on käynyt ilmi, että jos ja kun reaalioita on käännetty vieraannuttavilla käännösstrategioilla, lukija voi saada vain rajallisesti tietoa reaalioiden merkityksestä. Reaalioista poiketen vieraannuttavien käännösstrategioiden käyttö chengyu-idiomien kääntämisessä ei välttämättä aiheuta vierasta tulkintaa. Chengyu-idiomien suomennosten analyysin perusteella esimerkiksi kirjaimellisella kääntämisellä kääntäjä voi siirtää sekä idiomin kirjaimellisen että idiomaattisen merkityksen, eikä kohdetekstin lukija välttämättä koe suomennosta vieraaksi. Reaalioiden kääntämiseen käytetyt kotouttavat strategiat johtavat yleensä reaalioiden yksityiskohtaisten piirteiden katoamiseen, kun taas chengyu-idiomien kohdalla kääntäjä voi kotouttavan strategian avulla siirtää sekä idiomin idiomaattisen merkityksen että ylläpitää tai jopa lisätä idiomin idiomaattisuutta.