Browsing by Subject "dubbauskääntäminen"

Tämä tutkielma on käännösgradu, jossa käsittelen konkretisoivia käännösratkaisuja englanninkielisen Kit ’n’ Kate -lastenohjelman suomenkielisessä käännöksessä Killi ja Kiki, jonka olen tehnyt aitona toimeksiantona. Konkretisaatio-sanaa käytän tässä tutkielmassa kuvaamaan käännösstrategiaa, jolla audiovisuaalisen tekstin verbaalisen ja visuaalisen osan yhteyttä vahvistetaan esimerkiksi tarkentamalla lähdetekstin epäsuoria viittauksia. Tutkielmassa selvitän, millä eri tavoin ja mistä syistä konkretisaatiota voi toteuttaa dubbauskääntämisessä ja mitkä ovat kyseisen käännösstrategian edut ja ongelmat. Tutkielman aineistona on viisi Kit ’n’ Kate -ohjelman viisiminuuttista jaksoa sekä niistä tekemäni käännökset, jotka on esitetty YLE TV2 -kanavalla syksyllä 2016 ja keväällä 2017. Käsittelen tekemiäni konkretisoivia käännösratkaisuja nojaten muun muassa Baumgartenin visuaalis-verbaaliseen koheesioon, Klaudyn spesifikaatio-käsitteeseen sekä Séguinot’n eksplisitaatio-jaotteluun. Kolme useimmin käyttämääni konkretisoivaa käännösratkaisua ovat pronominien ja adverbiaalien korvaaminen substantiiveilla, yleismerkityksisten verbien korvaaminen tarkempimerkityksisillä verbeillä ja repliikin ”uudelleenkirjoittaminen” suoremmaksi viittaukseksi. Tutkin ja arvioin näitä ratkaisuja jaksoista poimimieni esimerkkien avulla. Konkretisaation tavoite, kuten dubbauskääntämisen yleensäkin, on tuottaa käännös, joka kannattelee kuvaa ja tarinan juonta sujuvalla ja kuvailevalla suomen kielellä. Kääntäjän on otettava huomioon lapsiyleisö ja tehtävä käännös, joka toimii sellaisenaan katsojien kulttuurissa. Toisinaan konkretisoivan kääntämisen ongelmana on, että katsoja ei saa tilaisuutta tehdä ohjelman kommunikatiivisesta tilanteesta omia tulkintojaan, jos implisiittinen viittaus eksplikoituu konkretisoivan käännösratkaisun myötä. Suomen dubbauskäännösalalla kuitenkin tunnutaan suosivan sellaisia käännöksiä, joihin konkretisaation avulla itsekin pyrin. Tämän voi päätellä toimeksiantajani antamista ohjeista käännöstyötä varten sekä muiden alan ammattilaisten näkemyksistä.

Tämän maisterintutkielman päämääränä on tutkia, kuinka kulttuurisidonnaiset elementit on käännetty Disneyn Zootropolis-elokuvassa. Tärkeimpinä lähteinä ovat Fredric Chaume (2012) dubbausosiossa, Lawrence Venuti (1995) kotouttamisessa, Ritva Leppihalmeen teos (1997) alluusioiden kääntämisestä ja Jan Pedersenin (2011) teoria kielen ulkopuolisista kulttuuriviittauksista. Tutkielman materiaalina ovat Zootropoliksen alkuperäinen englanninkielinen versio ja sen suomenkielinen käännös. Elokuvassa esiintyvät kulttuurisidonnaiset elementit on listattu ja jaettu kuuteen kategoriaan: nimet, lempinimet ja haukkumanimet, puhuttelut, instituutiot, ammatit ja yhteiskunta, idiomit ja puhekielisyydet, yleinen kulttuuritietous ja viittaukset pop-kulttuuriin. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että kääntäjä ei ole noudattanut yhtä globaalia käännösstrategiaa, vaan jokainen kulttuurisidonnainen elementti on käännetty tilannekohtaisesti, välillä kotouttavalla ja välillä vieraannuttavalla strategialla. Käytetyimmät strategiat olivat tilannekohtainen korvaus ja suora käännös, jotka jakaantuivat melko tasaisesti eri kategorioiden kesken. Suurimmat erot olivat kategoriassa instituutiot, ammatit ja yhteiskunta, jossa suora käännös oli selkeästi yleisin strategia ja korvausta käytettiin hyvin vähän, sekä kategoriassa idiomit ja puhekielisyydet, jossa tilannekohtainen korvaus oli selkeästi yleisin ja suoraa käännöstä käytettiin todella vähän.