Browsing by Subject "eettinen kirjallisuudentutkimus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)Maisterintutkielmassani tutkin Iris Uurron romaanin Kypsyminen (1935) päähenkilöiden Laurin ja Marian suhdetta filosofi Emmanuel Levinasin etiikan ja siihen pohjautuvan kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta. Päätutkimuskysymykseni on, miten päähenkilöiden välinen suhde jäsentyy levinaslaisen etiikan näkökulmasta. Selvitän, mistä päähenkilöiden yhteys rakentuu ja miten suhde muuttuu teoksen aikana. Pyrin myös hahmottelemaan, mitä romaani sanoo ihmissuhteen etiikasta. Käytän Emmanuel Levinasin käsitteitä Uurron henkilöhahmojen ja erityisesti Laurin ja Marian suhteen analyysiin. Työni kannalta tärkeimmät käsitteet Levinasilta ovat subjekti, toinen, hyväily, aistillisuus, kasvot, sanominen ja sanottu. Hypoteesini on, että Uurron teoksen eetos rakentuu henkilöhahmojen välisissä suhteissa. Oletukseni on, että teoksessa eettistä asennoitumista rakentavat temaattisen sisällön lisäksi kerronnalliset ratkaisut, kuten esimerkiksi näkökulmakerronta ja puheen esittämisen tavat. Tutkielmani osoittaa, että Uurron teoksesta on löydettävissä Levinasin etiikkaan pohjautuvan kirjallisuudentutkimuksen avulla moniulotteisempia eettisiä näkökulmia kuin ensivilkaisulta voisi ajatella. Luentaani Marian henkilöhahmosta levinaslaisena toisena rakentavat etäisyyden ja vierauden kuvaukset, jotka syntyvät Laurin näkökulman hallitsevuudesta teoksessa ja Marian sijoittumisesta Laurin tiedon ulottumattomiin. Tulkitsen Laurin olevan Mariaa odottaessaan levinaslainen subjekti, joka on tällöin suuntautuneena tätä kohti. Katson Laurin ja Marian välisen yhteyden rakentuvan kosketuksen ja ruumiillisuuden varaan, ja luen teoksessa esiintyvää käsien motiivia yhteyden toivetta ilmaisevana levinaslaisena hyväilynä. Kypsymisessä ruumiillisuus auttaa toistuvasti luomaan yhteyden Laurin ja Marian välille, mikä vahvistaa tulkintaa ruumiillisuuden merkityksestä Uurron tuotannossa. Laurin kiinnittyminen Mariaan suhteen mahdottomuudesta huolimatta näyttäytyy levinaslaisten kasvojen velvoittavuutena, ja etääntymisen konkretisoivalle eronhetkelle on mahdollista löytää useampia tulkintoja. Kypsymisessä kerrontatilanteiden vaihdokset rikkovat Laurin hallitseman näkökulman ja vaikutelman suhteen luonteesta ja paljastavat Marian käsityksen suhteen mahdottomuudesta. Teoksesta nouseva kritiikki kohdistuu avioliittoinstituutioon ja porvarilliseen omistusmoraaliin, mikä paikantuu kontrasteihin niin Laurin omistamattomuuden ihanteen ja rouva Pallaan tarrautuvan omistamisen kuin Laurin ja Marian suhteen elossapysymisen ja Pallaiden avioliiton hajoamisen välillä. Teoksen maailmassa vapaus ja omistamattomuus näyttäytyvät eettisinä ihanteina, ja niiden toteutuminen teoksen rakkaussuhteissa vaikuttaa vähintäänkin haastavalta.
-
(2016)Tutkimus käsittelee Tove Janssonin novelleja “Kevätlaulu”, ”Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin” (kokoelmasta Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia), ”Kevyt kantamus”, ”Voimistelunopettajan kuolema” (kokoelmasta Kevyt kantamus ja muita kertomuksia) sekä ”Rakkauskertomus” (kokoelmasta Kuuntelija). Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea novellien henkilöhahmoihin sekä siihen, kuinka hahmot kohtaavat ja ottavat huomioon toinen toisensa. Tätä kautta tulkintaan liittyy hahmojen eettisyys. Novellien ja henkilöhahmojen analyysissä käytetään apuna yhtenä 1900-luvun merkittävimpänä etiikan filosofina pidetyn Emmanuel Levinasin ajatuksia ja käsitteitä. Tutkimuksen hypoteesina on, että Levinasin etiikan filosofian avulla on mahdollista tavoittaa uudenlaisia näkökulmia ja tulkintoja novelleihin sekä niiden sisältämiin eettisiin tilanteisiin. Oletuksena on, että myös Janssonin novellien henkilöhahmot näyttäytyvät Levinasin ajatusten valossa moniulotteisina. Tutkimuksessa pyritään hahmottelemaan erityistä eettisen kirjallisuudentutkimuksen kenttää, jonka pohjana ovat juuri Emmanuel Levinasin ajatukset etiikasta. Tutkimuksessa tarkastellaan mahdollisuuksia ja ristiriitoja eräänlaisen teoreettisen kehyksen muodostamiseksi. Vaikka mitään valmista metodia ei Levinasin ajatusten pohjalta voida muodostaa, pyrkii tutkimus osoittamaan Levinasin käsitteiden hyödyllisyyden ja mielekkyyden ennen kaikkea Janssonin teosten tulkinnassa. Tutkimus osoittaa, kuinka ”Kevätlaulun” ja ”Kevyen kantamuksen” päähenkilöiden pakomatka yksinäisyyteen osoittautuu mahdottomaksi tehtäväksi muiden olentojen ja ihmisten sälyttämän eettisen vastuun myötä. ”Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin” näyttäytyy tutkimuksessa Vilijonkan yksinäisyyden ja ahdistuksen kuvauksena sekä tämän ahtaan tilan murtumisena kuoleman uhkan ja läheisyyden edessä, kun taas ”Voimistelunopettajan kuolemaa” tarkastellaan toisen ihmisen kuoleman ja sen herättämän vastuun valossa. ”Rakkauskertomus” näyttäytyy puolestaan kuvauksena toisen ihmisen huomioon ottamisesta eroottisessa suhteessa. Tutkimus osoittaa, kuinka monipuolisia Janssonin kuvaamat eettiset tilanteet ovat ja toisaalta, kuinka monenlaisia ratkaisuja henkilöhahmoilla näihin erilaisiin tilanteisiin on.
Now showing items 1-2 of 2