Browsing by Subject "evaluointi"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2017)Tutkin pro gradussani ranskalaiseen Charlie Hebdo -satiirilehteen ja sananvapauteen kytkeytyvää evaluoivaa kielenkäyttöä uutisteksteissä. Tarkasteluni kohteena ovat asennoitumista osoittavat kielenainekset ja metaforat. Asennoitumista tarkastelen uutisissa esiintyvistä referointijaksoista, ja metaforien analyysin yhteydessä tarkastelussa ovat referointijaksojen lisäksi muutkin uutisten osat. Charlie Hebdon toimitukseen tehtiin aseellinen hyökkäys 7.1.2015, ja hyökkäyksen jälkeen uutisoinnissa esiintyi runsaasti affektiivista ja asennoituvaa kielenkäyttöä. Uutisoinnissa kommentoitiin sananvapautta, Charlie Hebdon toimintaa ja lehden julkaisemia profeetta Muhammed -pilakuvia. Aineistonani toimiikin 45 Ylen uutistekstiä, jotka julkaistiin viestintäyhtiön verkkosivuilla aseellisen hyökkäyksen jälkeen. Uutiset ovat ajalta 7.1. –19.7.2015. Pääasiallisina teoreettisina viitekehyksinä tutkimuksessani toimivat suhtautumisen teoria (Martin – White 2005) ja kognitiivinen metaforateoria (Lakoff – Johnson 1980). Tutkimuksen yksi keskeisistä tuloksista on se, että länsimaisten lähteiden ja islamia edustavien lähteiden referoinnissa diskurssia lähestytään eri tulokulmista. Läntisten lähteiden yhteydessä kommentoidaan suureksi osaksi sitä, millaisia vaikutuksia Charlie Hebdon toimitukseen tehdyllä aseellisella hyökkäyksellä on sananvapaudelle sekä lehdistön ja piirtäjien toiminnalle. Arviointia esitetään modaalisilla kielenaineksilla direktiivisesti. Islamia edustavien lähteiden referoinnissa taas keskitytään kuvaamaan muslimien reaktiota profeetta Muhammed -pilakuviin. Referointijaksojen yhteydessä ei esiinny juuri lainkaan direktiivisyyttä. Toinen keskeinen tulos on se, että aineistoni uutisteksteissä esiintyy runsaasti metaforisia ilmauksia, joiden lähdealueeksi voidaan hahmottaa sota. Tämä tuo diskurssiin tiettyä kontrolliin tai kilpailuun viittaavaa asetelmaa. Kaikki sodan lähdealueelta kuvautuvat metaforiset ilmaukset eivät ole kuitenkaan yhtä voimakkaita tai intensiivisiä.
-
(2017)Tässä tutkielmassa tarkastellaan blogikirjoitusten lukijapaikkoja ja kommentoijien suhtautumista niihin. Lukijapaikka on tekstiin rajautuva vastaanottajan tila, jota rajaavat tekstin vastaanottajaan suuntautuvat oletukset. Tutkielman aineistona on 12 blogikirjoitusta kommentteineen. Kuusi tekstiä on peräisin yksityishenkilön kirjoittamasta opetusalan blogista ja kuusi institutionaalisesta opetusalan blogista. Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia lukijapaikkoja näiden kahden blogin blogikirjoituksiin hahmottuu. Lukijapaikka on monitasoinen käsite, ja sitä tarkastellaan muun muassa blogikirjoitusten esisopimusten, tekstiin muotoutuvien sisä- ja ulkoryhmien, puhuttelujen sekä direktiivien kautta. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, kuinka blogikirjoitusten kommenteissa suhtaudutaan pohjatekstin lukijapaikkojen rajauksiin: Millaisiin lukijapaikkojen rajauksiin otetaan kantaa? Millaisin keinoin? Tutkielmassa kommentit on jaoteltu kolmeen kategoriaan: 1) Kommentissa tuetaan tekstin lukijapaikkojen rajauksia 2) Kommentissa kyseenalaistetaan jokin pohjatekstiin hahmottuva lukijapaikka 3) Kommentissa ei oteta kantaa tekstin lukijapaikkoihin. Tämän jaottelun pohjalta tarkastellaan eri kategorioille tyypillisiä kielenpiirteitä sekä sitä, millaiset lukijapaikan rajaukset kirvoittavat kunkin kategorian kommentteja. Keskeisiksi tarkastelun kohteiksi nousevat evaluointi, suhtautumisen ja kohteliaisuuden keinot, persoonailmausten vaihtelu, oman kokemuksen käyttäminen argumenttina sekä moniäänisyyteen suuntautumisen tavat eli dialoginen laajentaminen tai supistaminen. Tutkielmassa osoitetaan, että eri kategorioiden kommenteissa käytössä ovat osin erilaiset kielelliset keinot. Lisäksi havaitaan, että blogikirjoituksen lukijapaikan rajauksen tavat vaikuttavat siihen, millaista kommentointia kirjoitus verkossa kirvoittaa. Ristiriitaisia, tiukkaan rajattuja tai kielteiseksi hahmottuvia lukijapaikkaa kyseenalaistetaan aineistossa eniten. Löyhärajaisia tai neutraaleja lukijapaikkoja ja blogikirjoituksessa ylläpidettyä etäkohteliaisuutta taas seuraa objektiivisuuteen pyrkivä kommentointi. Sen sijaan blogikirjoituksen aiheella ei tässä aineistossa ole yhtä havaittavaa vaikutusta siihen, millaisia kommentteja tekstit saavat.
-
(2016)Tutkielma tarkastelee facebookin Klikinsäästäjä-sivulla julkaistuissa klikkiotsikoissa esiintyviä kielellisiä piirteitä. Klikkiotsikko on otsikko, jolle ei löydy sisällöstä katetta ja/tai joka jättää jotain olennaista kertomatta lukijalle. Tavoitteena on vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Millä kielellisillä keinoilla lukijaa houkutellaan klikkaamaan Klikinsäästäjä-sivuilla julkaistuja otsikoita? Millaisia eteenpäin viittaavia keinoja otsikoissa käytetään? Miten direktiivejä ja kysymyksiä on käytetty? Millaisia leksikaalisen semantiikan keinoja hyödynnetään? Miten liioittelu ja väärien mielikuvien syntyminen toimivat klikkiotsikoinnin keinoina? Aineistona on 300 Klikinsäästäjä-sivulla julkaistua klikkiotsikkoa niiden oheen liitettyine saateteksteineen. Analyysissa hyödynnetään referentiaalisuuden ja leksikaalisen semantiikan teorioita sekä intersubjektiivista näkökulmaa kieleen. Keskeisiä termejä ovat muun muassa deiktisyys, referentiaalisuus, katafora, intersubjektiivisuus ja kiertoilmaisut. Lisäksi käsitellään evaluointia ja sensationalismia klikkiotsikoissa ja saateteksteissä. Klikkiotsikoinnissa käytettyjä eteenpäin viittaavia keinoja ovat yleisimmästä alkaen demonstratiivipronominit, proadverbit, yleissubstantiivit, pakollisen argumentin puuttuminen, kesken loppuvat otsikot ja persoonapronominit. Lisäksi otsikoihin vuorovaikutteisuutta luovat kysymykset toimivat eteenpäin viittaavina silloin, kun tulevan uutistekstin oletetaan vastaavan esitettyyn kysymykseen ja direktiivit silloin, kun ne kehottavat lukijaa suoraan katsomaan kuvia tai lukemaan jutun. Leksikaalisen semantiikan keinoista klikkiotsikointi hyödyntää polysemiaa, homonymiaa, yläkäsitteitä ja kiertoilmauksia. Niiden käyttö tekee otsikon ilmauksesta semanttisesti sumean tai johtaa tulkitsemaan sanan merkityksen erilaiseksi kuin puhuja on sen tarkoittanut. Lisäksi klikkiotsikoihin voi syntyä erilaisista syistä väärinymmärryksen mahdollisuus tai ne voivat luvata enemmän kuin uutisteksti voi tarjota. Yleisimmin käytetyt ja helpoiten tunnistettavat klikkiotsikoinnin keinot ovat demonstratiivipronominit, proadverbit ja kysymykset. Internet-otsikointia ja klikkiotsikointia on kuitenkin toistaiseksi tutkittu niin vähän, että jatkotutkimus laajemmasta aineistosta olisi tarpeen.
-
Teksti on enemmän kuin osiensa summa : Miten uutistekstin koherenssi vaikuttaa lukijan tulkintaan? (2023)Tutkielmassa tarkastellaan vaaliuutistekstien rakennetta, ja sen tavoitteena on tunnistaa keinoja, joiden avulla tekstistä syntyy koherentti kokonaisuus. Tutkielma käsittelee myös sitä, miten koherenssin tekstin tekijät vaikuttavat lukijan tekemään tulkintaan. Lisäksi eritellään kielellisiä keinoja, joiden avulla viestin lähettäjä välittää omaa asennoitumistaan käsiteltyyn asiaan. Tutkimuksessa hyödynnetään retorisen rakenteen teoriaa, jonka mukaisesti vaaliuutisten rakennetta on analysoitu lause lauseelta. Analyysi kattaa kuusi vaaliuutista, joista jokainen on analysoitu lause kerrallaan edeten kohti tekstin kokonaisrakenteen tulkintaa. Lauseiden, virkkeiden ja myös tekstin osien väliltä on tunnistettu erilaisia keskinäisiä vaikutussuhteita, jotka muodostavat koherentin lukukokemuksen ja jotka ohjaavat lukijaa tekemissään tulkinnoissa. Retorisen rakenteen teoria jaottelee tekstin osien väliset suhteet sisältö- ja esitystapasuhteiksi sekä moniytimisiksi suhteiksi. Tutkielma esittelee vaaliuutisteksteissä esiintyvät keskeisimmät sidostyypit ja tarkastelee niiden vaikutusta tekstin tulkintaan. Koherenssia rakentavia koheesion keinoja tarkastellaan tutkimuksessa tekstin osien muodostamien sidosten kautta. Tarkastelun kohteena on se, miten erilaiset koheesion keinot (toisto, semanttiset merkityssuhteet, pro-sanat, konjunktiot ja konnektiivit) synnyttävät erilaisia retorisia sidoksia yhdistämiensä tekstin osien välille. Tutkielma esittelee lekseemejä sekä kieliopillisia keinoja, jotka useimmiten esiintyvät tietynlaisten sidosten yhteydessä. Sidosten luokittelu retoristen rakenteen teorian keinoin ei ole aina yksiselitteistä, joten analyysia on syvennetty tarvittaessa liittyvyysmallin avulla. Analyysin asennoitumiseen kohdistuvassa tarkastelussa hyödynnetään evaluoinnin viitekehystä, asennoitumisen lähestymistapaa sekä suhtautumisen teoriaa. Näiden avulla tarkastellaan kielellisiä ja kieliopillisia keinoja, jotka vaikuttavat lukijan tekstistä tekemään tulkintaan. Toisinaan asennoitumista välittävät keinot ovat eksplisiittisiä ja viestin välittäjä selvästi osoittaa pyrkivänsä vaikuttamaan lukijaan. Joskus keinot ovat implisiittisempiä ja niiden vaikutus tulkintaan saattaa jäädä vastaanottajalta huomaamatta. Uutistekstin tavoitteena on olla neutraalia, joten tutkielma nostaa esiin koko joukon kielellisiä keinoja, jotka haastavat neutraaliutta. Tällaisia voivat olla vaikkapa tekstin osia yhdistävät konnektiivit tai arvolatauksen sisältäviä hyvä-huono–akselilla asioita jaottelevia adjektiiveja.
Now showing items 1-4 of 4