Browsing by Subject "faktuaalistaminen"

Ennen ensimmäistä maailmansotaa Suomesta lähti Pohjois-Amerikkaan siirtolaisiksi noin 300 000 henkilöä, huomattava määrä suhtautettuna aikansa väkilukuun. Nämä siirtolaiset kirjoittivat ahkerasti kirjeitä läheisilleen Suomeen, ja samalla rakensivat kirjeissään kuvauksia Suomesta ja Yhdysvalloista. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan näiden 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Suomesta Yhdysvaltoihin muuttaneiden siirtolaisten kirjoittamia kirjeitä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää millaisia kuvauksia kirjeet muodostivat Suomesta ja Yhdysvalloista, tarkastella näiden kuvausten ympärillä vaikuttavia tulkintarepertuaareja, ja eritellä keinoja, joilla kyseisiä tulkintarepertuaareja faktuaalistetaan, eli millä tavoin niistä tuotetaan yleisesti hyväksyttyä totuutta. Tutkielman teoreettisena ja metodologisena pohjana toimivat diskurssianalyysi ja diskursiivinen psykologia. Näiden lisäksi analyysin keskiössä ovat diskursiiviseen psykologiaan läheisesti liittyvät faktuaalistamisen keinot ja faktuaalistamisstrategiat, sekä tulkintarepertuaarin käsite. Tutkielman aineistona toimii 168 Yhdysvalloista Suomeen lähetettyä siirtolaiskirjettä vuosilta 1894–1917. Kirjeiden kirjoittajina on yhteensä 20 henkilöä, mutta pääasiassa analyysi keskittyy aktiivisimpien kirjoittajaryhmien kirjeisiin, jotka kattavat aineistosta suurimman osan, yhteensä 144 kirjettä. Kirjeissä Suomi näyttäytyy idealistisena menneisyyden kotina, jonne paluu ei kuitenkaan ole taloudellisesti järkevää. Positiivisempi kuva Suomesta muotoutuu Suomeen jääneiden sukulaisten kautta, ja heidän avullaan Suomi myös määritellään kodiksi. Kuvaus Yhdysvalloista muotoutuu kaksijakoiseksi. Yhdysvallat nähdään varsinkin taloudellisten mahdollisuuksien täyttämänä tulevaisuutena, mutta samalla siirtolaiset joutuvat kärsimään Yhdysvaltain kontekstissa heikoista palkoista ja kielitaidottomuuden tuottamista ongelmista. Näiden lisäksi Yhdysvallat näyttäytyy kirjeissä sekä seikkailuna, että arkisena todellisuutena. Kuvausten ympärillä vaikuttaa yhteensä seitsemän voimakasta tulkintarepertuaaria: Suomi menneisyytenä, arki-, perhekeskeinen, kohtalo-, toivo paremmasta tulevaisuudesta, taloudellinen, ja työn arvostamisen -repertuaarit. Näistä repertuaareista Suomi menneisyytenä -repertuaari toimii Suomi-kuvan sisällä, kuvauksiin Yhdysvalloista taas yhdistyvät toivo paremmasta tulevaisuudesta -repertuaari, arkirepertuaari ja työn arvostamisen -repertuaari. Perhekeskeinen repertuaari, kohtalorepertuaari ja taloudellinen repertuaari puolestaan yhdistyvät kuvauksiin sekä Suomesta että Yhdysvalloista. Näiden tulkintarepertuaarien faktuaalistamisessa käytettiin useita erilaisia diskurssianalyysin parissa esitettyjä strategioita ja keinoja, joista keskeisimpiä olivat asiantuntijuusstrategia, vaihtoehdottomuusstrategia ja itse todettuun vetoamisen strategia, sekä ääri-ilmaisut, kategorian oikeutus ja systemaattinen epämääräisyys. Siirtolaiskirjeitä ja siirtolaisuutta on tutkittu runsaasti, mutta kirjeiden analysoimisessa ei ole aiemmin varsinaisesti hyödynnetty diskurssianalyysiä, eikä varsinkaan tulkintarepertuaareja. Näin ollen tutkielma tarjoaa tuoreen näkökulman tutkittuun aiheeseen. Vertailuja muihin vastaaviin tutkimuksiin kirjeiden tulkintarepertuaareista ei ole kuitenkaan mahdollista tehdä niiden puuttuessa, mutta kaikuja vastaavista tulkintarepertuaareista on havaittavissa myös muualla, esimerkiksi ruotsalaisissa ja englantilaisissa siirtolaiskirjeissä.