Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "falsche Freunde"

Sort by: Order: Results:

  • Korjuslommi, Outi (2020)
    Tiedekunta – Fakultet – Faculty Humanistinen tiedekunta Koulutusohjelma – Utbildningsprogram – Degree Programme Nykykielten laitos Opintosuunta – Studieinriktning – Study Track Germaaninen filologia Tekijä – Författare – Author Outi Korjuslommi Työn nimi – Arbetets titel – Title Falsche Freunde in der Sprachproduktion finnischer und finnlandschwedischer Deutschlernender aus der Perspektive der Mehrsprachigkeitsdidaktik Työn laji – Arbetets art – Level Pro gradu-tutkielma Aika – Datum – Month and year Toukokuu 2020 Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages 53 sivua + liitteet 8 sivua Tiivistelmä – Referat – Abstract Pro gradu - tutkielman tavoitteena on tutkia sekaannussanoja ”falsche Freunde”, joita esiintyy suomalaisten ja suomenruotsalaisten A1/A2- ja B2/B3-saksan ylioppilasaineissa. Tutkimuksen lähtökohtana on olettamus, että suomalaisten ja suomenruotsalaisten abiturienttien saksan kielen tuottamiseen vaikuttavat aikaisemmin opitut kielet englanti ja ruotsi. Monikielisyysdidaktiikassa aikaisemmin opittuja kieliä tulisi hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa. Sekaannussanat ovat eri kielten välisiä sanoja tai sanayhdistelmiä, jotka muistuttavat toisiaan, mutta pienten eroavaisuuksien (ääntämykselliset, oikeinkirjoitukselliset tai merkitykselliset) vuoksi aiheuttavat helposti virheellistä kielen tuottamista. Tutkimuskysymyksinä esitetään seuraavat: 1) Minkä tyyppisiä muodollisia ja merkitysopillisia sekaannussanoja esiintyy suomalaisten ja suomenruotsalaisten abiturienttien saksan kielen aineissa? 2) Voidaanko eri ryhmien (suomalaisten ja suomenruotsalaisten A1/A2 ja B2/B3- saksan kielen lukijoiden) tekemien sekaannusanojen osalta havaita eroavaisuuksia? 3) Onko suomalaisten ja suomenruotsalaisten abiturienttien käyttämissä sekaannussanoissa määrällisiä eroja alkuperäkielen suhteen? Tutkielmassa on käytetty teoriapohjana aiemmin tehtyjä tutkimuksia aiheesta (esim.Mona Enell-Nilsson ja Annette Kroschewski). Tutkimusmenetelmänä käytetään vertailevaa analyysia. Materiaalina on 180 suomalaisten ja suomenruotsalaisten abiturienttien kirjoittamaa saksan kielen yo-koetta vuosilta 2013-2015 (suomenkielisiä 100 kpl ja suomenruotsalaisia 80 kpl). Tutkielma osoittaa, että suomalaisten ja suomenruotsalaisten abiturienttien saksan kielen yo-aineissa ilmenee eri kategorioihin kuuluvia sekaannusanoja, jotka johtuvat englannin ja ruotsin kielen hyödyntämisestä. Tutkimuksesta käy ilmi, että A1/A2-aineissa esiintyy vähemmän sekaannussanoja kuin B2/B3-aineissa. Tämä tukee teoriaa vieraan kielen hyvän taidon merkityksestä sekaannussanojen vähenemiseen. Suomenkielisiä ja suomenruotsalaisia yo-aineita vertailtaessa on havaittavissa selkeitä eroavaisuuksia sekaannusanojen yleisyydessä. Suomenruotsalaisten B2/B3 kirjoittamissa aineissa esiintyy merkittävästi enemmän sekaannussanoja kuin suomalaisten vastaavalla ryhmällä. Tämä tukee teoriaa vahvan alkuperäkielen siirtovaikutuksesta kohdekieleen, joka edesauttaa myös sekaannussanojen syntymistä. Saksan kielen opetuksessa on tärkeää tiedostaa aikaisemmin opitttujen kielten myönteisten vaikutusten lisäksi niihin liittyvien sekaannussanojen mahdollisuus. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Monikielisyys, monikielisyysdidaktiikka, sekaannussanat, siirtovaikutus, kontrastiivinen analyysi Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Keskustakampuksen pääkirjasto Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information