Browsing by Subject "fanikääntäminen"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)Tässä tutkielmassa tarkastellaan japaninkielisten sanojen säilyttämistä japanilaisten sarjakuvien eli mangojen kolmessa eri käännösversiossa: englanninkielisissä fanikäännöksissä sekä englanniksi ja suomeksi julkaistuissa niin sanotuissa virallisissa käännöksissä. Aineistoni keräsin kuuden eri sarjakuvan ensimmäisistä luvuista jokaiselta käännösversiolta. Päämääränä on tutkia, eroaako japanilaisten lainasanojen käyttö käännösversioiden välillä. Jos niiden välillä on eroa, miten se näkyy, eli onko esimerkiksi käytetty joitakin muita käännösstrategioita. Tutkimusta varten koostettiin muokkaamalla aiemmasta tutkimuksesta (mm. Jan Pedersen 2011, Ritva Leppihalme 2001 ja Göte Klingberg 1986) kulttuurisidonnaisten elementtien käännösstrategioiden jaotteluiden pohjalta oma jaottelu aineistosta löytyvien lainasanojen sekä muiden käännösratkaisujen jaottelua varten. Käännösstrategioita tutkimukseen muokkautui 12 kappaletta: säilytys, selitys tekstin ulkopuolella, lisätty selitys, käännöslaina, korvaus kohdekulttuurin vastaavalla, selittävä käännös, korvaus kohdekulttuurin karkeasti vastaavalla, poisto sekä loput neljä käännösstrategiaa, jotka muodostuivat aineistoni pohjalta; korvattu toisella lainasanalla, lisätty lainasana, nimen järjestyksen vaihto ja ei käännetty. Tutkimuksen kvantitatiivisessa osiossa tarkasteltiin määrällisesti lainasanojen ja muiden käännösstrategioiden määriä eri käännösversioissa. Analyysissa puolestaan osoitettiin esimerkein, millaisia käännösratkaisuja käännösversiot olivat tehneet kussakin käännösstrategiassa. Tutkimukseni tulokset osoittivat, että fanikäännökset käyttivät miltei kauttaaltaan eniten lainasanoja käännöksissään. Kuitenkin aikaisemman tutkimuksen mukaisesti niin sanottujen virallisten käännöksien voidaan havainnoida irtautuneen vahvasti kotouttavista käännösstrategioista lainasanojen käytön osalta. Muiden käännösstrategioiden tulokset myös vahvistivat aikaisemman tutkimuksen havaintoa siitä, että tekstiosuudet virallisissa käännöksissä ovat kuitenkin kotoutetumpia kuin fanikäännökset. Koska tutkimustuloksista ei pysty tekemään yleistäviä päätelmiä esimerkiksi siitä, ovatko erot lainasanoissa kielten välillä vai fanikäännösten ja julkaistujen käännösten välillä, aihetta voisi jatkaa jatkotutkimuksessa.
-
(2022)Ruututekstit ovat kenties tutuin audiovisuaalisen kääntämisen muoto Suomessa, ja ne ovat vakiinnuttaneet asemansa jo vuosikymmeniä sitten. Teknologian kehityksen myötä myös harrastelijatekstittäminen on saanut yhä enemmän jalansijaa. Tämä tutkielma tarkastelee harrastelijatekstitysten piirteitä. Tutkimusaineistona on Megamind-animaatioelokuva, sen DVD-julkaisulta löytyvä suomenkielinen tekstitysraita sekä kolme harrastelijakäännöstä. Tarkoituksena on havainnoida millaisia ominaisuuksia tekstitystiedostot pitävät sisällään, ja miten ne noudattavat ruututekstikonventioita. Aineistosta löytyviä oivalluksia ja ongelmakohtia vertaillaan Käännöstekstitysten laatusuosituksissakin (2020) esiteltyihin ammattikääntämisen konventioihin sekä yleisiin harrastelijatekstitysten piirteisiin. Analyysi osoittaa, ettei mikään tarkastelluista harrastelijatekstityksistä ole virheetön. Virheet ovat pääasiassa kirjoitus- ja pilkkuvirheitä, mutta myös muutamia asiavirheitä voidaan löytää. Virheiden taustalla saattaa olla harrastelijakääntäjien kokemattomuus, mutta yhden käännöksen kohdalla virheet saattavat johtua virheellisesti litteroidusta lähdetiedostosta. Kääntäjien tulisikin luottaa lähdemateriaaliin eikä tekstitiedostoon, jonka virheettömyyttä ei voida taata. Tutkimusaineiston niukkuuden vuoksi yleispäteviä johtopäätöksiä harrastelijakäännösten laadusta on mahdotonta vetää. Tarkastellut käännökset noudattivat pääasiassa omia ohjeistuksiaan sekä alan yleisiä konventioita ja olivat täten tyydyttäviä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei koulutuksen ja kokemuksen tuomaa tietotaitoa voi korvata pelkällä harrastelijataustalla.
Now showing items 1-2 of 2