Browsing by Subject "felanalys"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)I min Pro Gradu -avhandling undersöker jag fel i placering av negationer i satser i svensk- och finskspråkiga abiturienters uppsatser i studentexamensprovet för tyska i Finland. Syftet med undersökningen är att få reda på huruvida felen i placeringen av negationer kan ses som interferenser, det vill säga fel som uppkommer då strukturer från modersmålet överförs till det främmande språket. Studentuppsatser skrivna under 2010-talet och 1990-talet analyseras. Svensk- och finskspråkiga abiturienters fel analyseras och jämförs inom de båda tidsperioderna och tidsperioderna jämförs med varandra. Typen av fel samt mängden fel i placeringen av negationer jämförs och felen analyseras kvalitativt för karteringen av interferenser. Analysen görs med hjälp av avhandlingens teoridel som utgörs av en kontrastiv analys mellan språken tyska och svenska samt tyska och finska. Negationens placering i satsen jämförs mellan språken. I teoridelen framförs även de olika faserna i en felanalys. Denna avhandling koncentrerar sig dock på interferensfel som betingas av modersmålet. Andra möjliga orsaker till fel nämns endast. Materialet utgörs av studentuppsatser i tyska från 2010-talet och 1990-talet. Uppsatser av 30 svenskspråkiga och 30 finskspråkiga abiturienter från båda tidsperioderna analyseras. Resultatet av analysen visar att interferenser beroende på modersmålet är svåra att fastställa. Speciellt hos finskspråkiga abiturienter kunde knappt några interferenser observeras då språken tyska och finska är mycket olika i fråga om negationens placering i satsen. För fastställandet av interferenser borde modersmålet och det främmande språket vara problemfritt jämförbara. Hos de svenskspråkiga abiturienterna kunde interferenser däremot observeras något enklare då språken tyska och svenska liknar varandra i många hänseenden. Likväl är interferenser svåra att fastställa även hos de svenskspråkiga abiturienterna då det inte är bekant huruvida de använder sitt modersmål vid producerandet av text. I genomsnitt presterade de finskspråkiga abiturienterna något bättre än de svenskspråkiga i den riktiga placeringen av negationen i satsen. Då tidsperioderna jämförs med varandra presterade abiturienterna från 1990-talet i genomsnitt bättre än abiturienterna från 2010-talet. Detta kan bero på en möjligtvis bättre presentation av likheter och olikheter mellan modersmålet och det främmande språket i undervisningen tidigare. En kontrastiv främmandespråksinlärning är viktig för minimerandet av interferenser.
-
(2021)Tämän maisterintutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka paljon ja millaisia määräisyysvirheitä arvosanan M (magna cum laude approbatur) saaneet abiturientit tekevät ruotsin ylioppilaskokeeseen sisältyvässä kirjoitelmassa. Lisäksi vertaan pitkän ja keskipitkän oppimäärän kokeen tehneiden kirjoitelmista löytyviä virhemääriä ja -tyyppejä keskenään. Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä 60 Ylioppilastutkintolautakunnalta saamastani satunnaisesta kirjoitelmasta, joista 30 on pitkän oppimäärän (A-ruotsi) kokeesta ja 30 keskipitkän oppimäärän (B-ruotsi) kevään 2020 kokeesta. A-ruotsin kirjoitelmat (700–1100 merkkiä) ovat kaksi kertaa pidempiä kuin B-ruotsin kirjoitelmat (400–550 merkkiä). Analysoin kirjoitelmia Corderin (1974) luoman virheanalyysin avulla, lukuun ottamatta virheiden selittämistä tai arviointia. Etsin kirjoitelmista kaikki määräisyysvirheet, jonka jälkeen jaottelin ne pää- ja alakategorioihin. Jaottelin jokaisen määräisyysvirheitä sisältävän nominaalilausekkeen vain yhteen kategoriaan, vaikka lausekkeessa olisikin ollut useampi taivutusvirhe. Ruotsin kielen määräisyys ja artikkelien käyttö luo tunnetusti haasteita ruotsinoppijoille, sillä se eroaa huomattavasti esimerkiksi englannin ja suomen kielistä. Käyn läpi teoriaa ruotsin kielen määräisyydestä sekä esittelen aiempaa tutkimusta aiheeseen liittyen. Vaikka määräisyys koostuu sekä merkityksestä että muodosta, keskityn tässä tutkielmassa vain muotoon, sillä sitä painotetaan kouluopetuksessakin. Lisäksi selitän eron toisen ja vieraan kielen oppimisen välillä ja pohdin virheiden merkitystä kielenoppimisessa. Kielenoppimiseen liittyy Pienemannin (1998) prosessoitavuusteoria, jonka mukaan kielenoppiminen koostuu viidestä tasosta, joista edeltävä täytyy aina hallita siirtyäkseen seuraavalle tasolle. Määräisyys ja nominaalilausekkeiden taivutus kuuluvat tasoille 2 ja 3, jotka liittyvät sanojen taivutukseen sekä lausekkeiden sisäiseen kongruenssiin. Aineistosta löytyi yhteensä 160 määräisyysvirhettä, joista 107 on pitkän ruotsin ja 53 keskipitkän ruotsin kirjoitelmista. A-ruotsissa virheitä on keskimäärin neljä per kirjoitelma, B-ruotsissa kaksi. Pääkategorioita on neljä ja alakategorioita 15. Suurin pääkategoria on epämääräinen muoto määräisen muodon sijasta (58), toisiksi suurin määräinen muoto epämääräisen muodon sijasta (49), kolmanneksi suurin artikkelivirheet (27) ja pienin kongruenssivirheet (26). Yleisimpiä alakategorioita eli virhetyyppejä olivat epämääräinen muoto aiemmin mainituista asioista puhuttaessa, määräinen muoto epämääräistä muotoa vaativien attribuuttien jälkeen, artikkeliton muoto määräisen muodon sijasta sekä epämääräinen muoto prepositioilmauksissa. Aineistosta käy ilmi, että opiskelijat käyttävät useimmiten yksinkertaisimpia muotoja eli epämääräistä tai artikkelitonta muotoa. Muodon valitsemisen lisäksi vaikeuksia tuottaa sellaisten nominaalilausekkeiden muodostus, joihin sisältyy attribuutti. Tällaiset kongruenssivirheet olivat selvästi yleisempiä B-ruotsissa, mikä kertoo heikommasta nominaalilausekkeiden määräisyystaivutuksen osaamisesta. Määrällisesti A- ja B-ruotsin kirjoitelmissa oli saman verran virheitä suhteessa tekstien pituuteen, ainoastaan eri kategorioiden välillä oli eroja. Toisaalta A-ruotsin pidempiä ja haastavampia tekstejä kirjoittaessa tulee luonnollisesti enemmän virheitä kuin B-ruotsin lyhyissä teksteissä. Tulosten perusteella nämä opiskelijat ovat vielä prosessoitavuusteorian tasolla 2, sillä he eivät hallitse substantiivien määräisyysmuotojen käyttöä.
Now showing items 1-2 of 2