Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "gardens"

Sort by: Order: Results:

  • Ahola, Elisabeth (2023)
    The Ancient city of Megiddo in Southern Levant has been continuously occupied by various cultures for over three thousand years. With extensive excavating and studying of the site important information on the environmental history of Southern Levant and especially Jezreel Valley region have been acquired. This study aims to answer the questions what kind of cultural landscape surrounded Tel Megiddo during the Middle Bronze Age and what kind of horticultural activities can be studied with dendroarchaeological methods, such as anthracology. For this study, 280 carbonized wood remain samples were taxonomically identified from the Tel Megiddo excavations from seasons 2018 and 2022. They were identified with a microscope in order to reconstruct the arboreal paleo-environment and determine the possible horticultural practices during the Middle Bronze Age. In total 18 different taxa were successfully identified from which seven were considered to be horticulturally important. In addition to the identification of the new carbonized wood remains from the excavation seasons 2018 and 2022, the previous referential database constructed of the excavation seasons since 1991 till 2014 was studied and new dataset tables were made to highlight the taxa encountered during the Middle Bronze Age. Based on the final results, 488 samples of carbonized wood were taken into deeper analysis from which in total 26 different taxa were identified. Twelve of these taxa were considered to have been used in horticultural activities. The samples were dominated by common olive, Olea europaea, which indicated that there were orchards in the vicinity of the Middle Bronze Age city. Other horticultural taxa indicated on possible gardens within the city walls as possible food gardens and prestigious elite gardens. In other matter the wood in the vicinity of the city was used as firewood, and for construction and as carpentry material.
  • Länsipuro, Anna-Roosa (2017)
    Kirjallisuustieteellinen tutkielma erittelee puutarhan käsitettä ja sen monimerkityksellistä suhdetta luonnon ja kulttuurin väliseen dikotomiaan. Puutarha voidaan nähdä luonnon ja kulttuurin välisenä kohtaamispaikkana ja yhteensovittajana, sekä metaforisella tasolla että käytännössä. Tutkielman lähtökohtana ja pääaineistona on laguna pueblo intiaanikirjailija Leslie Marmon Silkon teos Gardens in the Dunes (1999), jossa puutarhat ovat keskeisessä roolissa myös luonto/kulttuuri-dikotomian neuvottelemisessa. Romaanin päähenkilöiden suhteet omiin puutarhoihinsa kuvastavat sekä heidän luontosuhdettaan että ajatusmaailmaansa laajemmallakin tasolla. Nämä puolestaan näkyvät siinä, minkälaisin keinoin henkilöhahmot viljelevät ja hoitavat maata, sekä puutarhojen erilaisissa sosiaalisissa ja kasvatuksellisissa merkityksissä. Silkon teos sijoittuu pitkälti 1890-luvun Yhdysvaltojen läntisille alueille, muun muassa Sonoran aavikolle Kalifornian ja Arizonan osavaltioiden rajalla. Tämä on kulttuurihistoriallisesti ja maantieteellisesti kriittinen ajanjakso myös alkuperäiskansojen näkökulmasta, sillä virallisesti katsottiin "rajaseudun" (engl. Frontier) pysähtyneen vuoteen 1890 - samalla intiaaniheimot pakotettiin reservaatteihin, sisäoppilaitoksiin, tai pakkotöihin, ja yleisesti miellettiin intiaanien ns. perinteisen kulttuurihistorian myös käytännössä "pysähtyneen" tähän ajanjaksoon. Teoksessaan Silko kuitenkin kulkee rajaseudun jälkiä taaksepäin, vieden kirjan päähenkilöitä pitkälle matkalle kohti Yhdysvaltain itärannikkoa, aina Englantiin ja Italiaan asti. Kulttuurinen ja poliittinen ajankuva näkyy vahvasti myös matkan aikana kohdatuissa puutarhoissa. Tutkielma nostaa esille myös muutamia ekokritisismissä vakiintuneita käsitteitä kuten erämaa, pastoraali ja "ekologinen Intiaani" (engl. wilderness, pastoral ja "ecological Indian"). Nämä käsitteet ovat saaneet paljon huomiota niin kirjallisuus- kuin kulttuuritutkimuksessa yleensäkin, ja ne sisältävät vaikutusvaltaisia metaforia ja mielikuvia, jotka puolestaan näkyvät eri kulttuurien luontokäsitysten muodostamisessa. Tutkielma vertaa puutarhan käsitettä myös erämaan ja pastoraalin keskisiin piirteisiin, sekä puutarhan mahdollisuuksia paljastaa uusia, merkityksellisiä näkemyksiä ihmisen ja (ei-inhimillisen) luonnon väliseen suhteeseen. Tutkielman teoreettiinen aineisto koostuu useasta eri ekokriittisestä lähteestä. Kirjallisuusteorian osalta keskeiseen aineistoon kuuluvut muun muassa Laura Coltellin (toim.) Reading Leslie Marmon Silko: Critical Perspectives Through Gardens in the Dunes (2007); Mary Ellen Snodgrassin Leslie Marmon Silko: A Literary Companion (2011) Cheryl Glotfelteyin ja Harold Frommin (toim.) The Ecocriticism Reader: Landmarks in Literary Ecology (1996); Laurence Buellin The Environmental Imagination: Thoreau, Nature Writing and the Formation of American Culture (1995); Greg Garrardin Ecocriticism (2004); sekä Nancy Easterlinin A Biocultural Approach to Literary Theory and Interpretation (2012). Kirjallisuustieteen ulkopuolelta tulevaa aineistoa ovat muun muassa Mara Millerin taidefilosifinen tutkielma The Garden as an Art (1993), ja Ken Thompsonin Where Do Camels Belong? The Story and Science of Invasive Species (2015).