Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "grannspråksförståelse"

Sort by: Order: Results:

  • Lehto, Heli (2020)
    Tutkielmani tarkastelee tanskalaisten itseraportoitua naapurikielen ruotsin ymmärrystä ja kontaktin tiiviyttä ruotsin kieleen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten hyvin tanskalaiset kokevat ymmärtävänsä ruotsin kieltä, ja millaista kontaktia heillä on ruotsin kieleen, ja miten tiivistä se on. Tavoitteena on myös selvittää mitä kieltä informantit käyttävät ensisijaisesti kommunikoidessa ruotsalaisten kanssa ja millä keinoin keskinäistä ymmärrystä tuetaan. Ruotsi ja tanska ovat naapurikieliä ja periaatteessa keskenään ymmärrettävissä. On kuitenkin väitetty, että kommunikaatio näiden kielten välillä on haasteellista, erityisesti kielten äänteiden ja sanastollisten erojen takia. Naapurikielten ymmärrystä on tutkittu paljon, ja mm. Börestam Uhlmann (1994) ja Delsing & Lundin Åkesson (2005) ovat osoittaneet tanskalaisten ja ruotsalaisten välisen kommunikaation olevan haastavaa ja johtavan väärinymmärryksiin. Tutkielmani teoriaosuudessa esittelen skandinaavisten kielten historiataustaa, tanskan ja ruotsin kielen foneettisia ja leksikaalisia eroavaisuuksia, pohjoismaista kielipolitiikkaa sekä englannin kielen roolia ja sen vaikutusta skandinaaviseen kieliyhteisöön. Tutkielmani aineisto koostuu jakamani kyselylomakkeen 82 vastauksesta. Kyselylomake luotiin syksyllä 2019 SurveyMonkey-palvelussa ja aineisto kerättiin lokakuussa 2019. Kysymykset olivat tanskaksi ja ne oli jaettu kahteen teemaan: kielen ymmärrys ja kielikontakti, sisältäen sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Informantit asuivat lähinnä Själlannissa, mutta informantteja on myös Jyllannista, Malmöstä ja Helsingistä. 82 informantista 77 äidinkieli oli tanska ja lopuilla viidellä tanska oli toisena kielenä. Esittelen tulokset kvantitatiivisesti kaavioiden muodossa ja kvalitatiivisesti analysoiden avointen kysymysten vastauksia. Tulokset osoittivat, että tanskalaiset raportoivat ruotsin kielen ymmärryksensä olevan hyvää (45%) tai melko hyvää (45%) ja valtaosa koki tulevansa ymmärretyksi melko hyvin. Keskinäistä kommunikaatiota ja ymmärrystä tuetaan erinäisillä strategioilla, kuten toisto, puheen hidastaminen, uudelleenmuotoilu sekä kielen mukauttaminen eli ruotsalaisten sanojen ja fraasien käyttö (tanskaa puhuttaessa) tai kielen vaihtaminen englantiin. Informantit ilmoittivat ensisijaisesti valitsevansa kommunikointikieleksi tanskan ja ruotsin sekoituksen, tämän jälkeen englannin, tanskan tai ruotsin kielen. Yllättäen skoonen murretta, jonka lausunnassa on samankaltaisia piirteitä kuin tanskan kielessä, ei koettu yksiselitteisesti helpoimmaksi ruotsin murteista, vaan kyseinen murre sai puolesta ja vastaan mielipiteitä. Tanskalaisten kontakti ruotsin kielen ja ruotsalaisten kanssa oli vaihtelevaa. Selkeä enemmistö (57%) vastasi vierailevansa Ruotsissa harvoin, kun taas ruotsalaisten kanssa ilmoitettiin kommunikoitavan päivittäin (41%), näistä enemmistö Ruotsissa asuvia, ja Tanskassa asuvista harvemmin (33%). Kontakti ruotsalaisten kanssa tapahtuu pääosin työn kautta tai sosiaalisessa kanssakäymisessä. Tanskassa oltaessa ruotsalaisten ei odoteta oppivan tanskaa, elleivät he asu Tanskassa, tällöinkin hyväksytään kielen mukauttaminen tai englannin puhuminen.
  • Saarela, Veikka (2024)
    Den interskandinaviska grannspråksförståelsen är ett unikt men invecklat fenomen. Forskare intresserade av forskningsämnet har under de senaste decennierna ägnat sig åt att forska i hur vi nordbor förstår varandra utifrån olika forskningsmetoder och med varierande forskningsperspektiv. Forskningsintresset har främst berört de stora språkgrupperna svenska, norska och danska (Haugen 1966, Maurud 1976, Bø 1978, Börestam Uhlmann 1994, Delsing & Lundin Åkesson 2005, Prins 2006), där man utgått från språkgrupper på nationsnivå. Finlandssvenskarna och Svenskfinland har fått relativt lite uppmärksamhet i den tidigare forskningen av grannspråksförståelse. Det är främst Börestam Uhlmann (1991), Delsing & Lundin Åkesson (2005) och Prins (2006) som tagit upp finlandssvenskarna som en egen grupp i grannspråkförståelsen. I min avhandling undersöker jag interskandinavisk grannspråksförståelse, och syftet med min avhandling är att ta reda på om det finns en regional variation i finlandssvenska gymnasisters receptiva språkfärdigheter mellan de svenskspråkiga områdena i Finland. I fokus är också ett försök att beskriva hur en möjlig regional variation ter sig som fenomen och ifall mönster kan urskiljas mellan informanternas faktiska kunskaper och attityder. Hur finska språket och informanternas dialektala bakgrund påverkar en grannspråksförståelse är också av intresse. Jag utgår från gymnasiestuderandens receptiva färdigheter och mäter deras kunskaper i läs- och hörförståelse i norska och danska. Undersökningen utfördes genom en traditionell pappersenkät. Enkäten inrymmer bakgrundsuppgifter, evalueringar av kunskaper och ett test bestående av läs- och hörförståelse. Forskningsmaterialet som samlades in består av 178 enkätsvar från fyra gymnasier i Helsingfors, Åbo, Korsholm och Mariehamn. Forskningsmaterialet har omarbetats och analyserats till forskningsresultat som presenteras och analyseras i avhandlingen. Resultatet bekräftar att det finns regional variation av grannspråksförståelse mellan de svenskspråkiga områdena i Finland. Studien visar att interskandinavisk grannspråksförståelse är ett asymmetriskt fenomen på olika nivåer också i Svenskfinland. Som en hel grupp är de finlandssvenska gymnasiestuderandena bättre på att förstå talad norska och danska än skriven norska och danska. I motsats till den tidigare forskningen presterar de finlandssvenska gymnasiestuderandena bättre i dansk läs- och hörförståelse än norsk. De österbottniska studerandena klarar den norska hörförståelsen bäst, och orsaken tolkas vara deras starka dialektala anpassningsförmåga. Åbolänningarna klarar sig sämst i läs- och hörförståelsen, vilket förklaras med studerandenas starkt tvåspråkiga och finskspråkiga bakgrund. Över lag visar studien att de mer svenskspråkiga områdena klarar sig bättre i läs- och hörförståelse. Studien visar också att mängden och hur genuin formen av kontakten är till norska och danska påverkar grannspråksförståelsen.