Browsing by Subject "grannspråksförståelse"

Tutkielmani tarkastelee tanskalaisten itseraportoitua naapurikielen ruotsin ymmärrystä ja kontaktin tiiviyttä ruotsin kieleen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten hyvin tanskalaiset kokevat ymmärtävänsä ruotsin kieltä, ja millaista kontaktia heillä on ruotsin kieleen, ja miten tiivistä se on. Tavoitteena on myös selvittää mitä kieltä informantit käyttävät ensisijaisesti kommunikoidessa ruotsalaisten kanssa ja millä keinoin keskinäistä ymmärrystä tuetaan. Ruotsi ja tanska ovat naapurikieliä ja periaatteessa keskenään ymmärrettävissä. On kuitenkin väitetty, että kommunikaatio näiden kielten välillä on haasteellista, erityisesti kielten äänteiden ja sanastollisten erojen takia. Naapurikielten ymmärrystä on tutkittu paljon, ja mm. Börestam Uhlmann (1994) ja Delsing & Lundin Åkesson (2005) ovat osoittaneet tanskalaisten ja ruotsalaisten välisen kommunikaation olevan haastavaa ja johtavan väärinymmärryksiin. Tutkielmani teoriaosuudessa esittelen skandinaavisten kielten historiataustaa, tanskan ja ruotsin kielen foneettisia ja leksikaalisia eroavaisuuksia, pohjoismaista kielipolitiikkaa sekä englannin kielen roolia ja sen vaikutusta skandinaaviseen kieliyhteisöön. Tutkielmani aineisto koostuu jakamani kyselylomakkeen 82 vastauksesta. Kyselylomake luotiin syksyllä 2019 SurveyMonkey-palvelussa ja aineisto kerättiin lokakuussa 2019. Kysymykset olivat tanskaksi ja ne oli jaettu kahteen teemaan: kielen ymmärrys ja kielikontakti, sisältäen sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Informantit asuivat lähinnä Själlannissa, mutta informantteja on myös Jyllannista, Malmöstä ja Helsingistä. 82 informantista 77 äidinkieli oli tanska ja lopuilla viidellä tanska oli toisena kielenä. Esittelen tulokset kvantitatiivisesti kaavioiden muodossa ja kvalitatiivisesti analysoiden avointen kysymysten vastauksia. Tulokset osoittivat, että tanskalaiset raportoivat ruotsin kielen ymmärryksensä olevan hyvää (45%) tai melko hyvää (45%) ja valtaosa koki tulevansa ymmärretyksi melko hyvin. Keskinäistä kommunikaatiota ja ymmärrystä tuetaan erinäisillä strategioilla, kuten toisto, puheen hidastaminen, uudelleenmuotoilu sekä kielen mukauttaminen eli ruotsalaisten sanojen ja fraasien käyttö (tanskaa puhuttaessa) tai kielen vaihtaminen englantiin. Informantit ilmoittivat ensisijaisesti valitsevansa kommunikointikieleksi tanskan ja ruotsin sekoituksen, tämän jälkeen englannin, tanskan tai ruotsin kielen. Yllättäen skoonen murretta, jonka lausunnassa on samankaltaisia piirteitä kuin tanskan kielessä, ei koettu yksiselitteisesti helpoimmaksi ruotsin murteista, vaan kyseinen murre sai puolesta ja vastaan mielipiteitä. Tanskalaisten kontakti ruotsin kielen ja ruotsalaisten kanssa oli vaihtelevaa. Selkeä enemmistö (57%) vastasi vierailevansa Ruotsissa harvoin, kun taas ruotsalaisten kanssa ilmoitettiin kommunikoitavan päivittäin (41%), näistä enemmistö Ruotsissa asuvia, ja Tanskassa asuvista harvemmin (33%). Kontakti ruotsalaisten kanssa tapahtuu pääosin työn kautta tai sosiaalisessa kanssakäymisessä. Tanskassa oltaessa ruotsalaisten ei odoteta oppivan tanskaa, elleivät he asu Tanskassa, tällöinkin hyväksytään kielen mukauttaminen tai englannin puhuminen.